1500-luvun asun ompeleminen nukelle

Tämä nuken asu tuo esille tyypillisen Elisabetin ajan tytön ja naisen asun.

Nukke on Lucian pituinen (80cm eli Baijerin kyynärä). Nukella oli alkujaan 1800-luvun tyylinen asu, joka toimi osittain mallina koon suhteen. Kuvassa on myös 1:12 nukkekoti ja nuket, joille ompelin myös 1500-luvun asut. Tämä nukkekoti ja nuket ovat olleet mukanani kirjamessuilla.

Ompelin nukelle yksinkertaistetun version 1500-luvun asusta, jollaista olisi käyttänyt aatelisperheen tai varakkaan kauppiaan tytär. Puvun alla on vain yksinkertainen vyötärölle rypytetty alushame, mutta 1500-luvulla käytettiin runsaasti rypytettyjä alushameita. Aluspusero on ommeltu reikäkoristeisesta luonnonvalkoisesta kankaasta, joka muistuttaa sen ajan kangasta. Aluspuserossa on pöyheät hihat ja kapeaa pitsiä hihansuussa ja leveämpää kaula-aukossa.

Tein nukelle nykyaikaista liivihametta muistuttavan hihattoman mekon, joka kiinnitettiin edestä hakasilla tai nauhoilla. Yläosa on hyvin tiukka muistuttamaan siitä, että siihen aikaan pikkutytöilläkin oli korsetti, joka oli vahvistettu luilla tai jopa tehty puusta. Rinnan täytyi olla lattea. Hameen reunassa on koristeena leveä nauha. Se suojeli maata viistävää hametta kulumiselta.

Hameeseen kiinnitettiin irtohihat, jotka olivat yhtenäiset tai kahdesta kappaleesta kuten tällä nukella. Nämä hiukan topatut hihanpuolikkaat kiinnitettiin nauhoilla kiinni toisiinsa ja hameeseen. Irtohihat saattoivat olla joko samaa kangasta kuin hame tai eri väriä. Irtohihoja vaihtamalla saatiin vaihtelua vaatevarastoon. Aluspuserosta vedettiin esille hihakangasta koristeeksi. Saatettiin laittaa myös hihan alle jotain kangasta vain sitä varten, että se näkysi hihan raoista. Tavallisiin hihoihin laitettiin viiltoja, joista kangas vedettiin esille. Näin tein omassa asussani.

Hattu on tehty nykyaikaisesta morsiushatusta päällystämällä se sametilla ja liittämällä koristeeksi höyhen. Siihen aikaan käytettiin paljon koruja. Tavallinen helminauha ja meripihkahelmet sekä hopeiset tai kultaiset ketjut olivat tavallisia samoin kirkasvärisillä jalokivillä koristetut sormukset ja muut korut. Ei ollut paljoa ostamista, joten rahat tuhlattiin vatteisiiin. Näin sekä miehet että naiset.

Erityinen piirre 1550-luvun ajan asussa oli edessä näkyvä kangassuikale, joka näkyi edestä avoimen hameen alta. Sitä ei sidottu mitenkään sivuilta. Lisäksi oli useita alushameita ja pitkähihainen mekkokin hameen alla. Kenkinä käytettiin yleensä tohveleita, jotka olivat monella tavoin koristeltuja.

Asuun kuuluivat aikuisella käsineet, joita ei laitetttu käsiin vaan pidettiin koristeena samoin kuin nenäliinaa. Katolisilla oli koristeellinen rukousnauha, jossa oli usein krusifiksi.

Asun materiaalit:

Nuken renessanssiasun ainekset: kirpputorilta ostettu tummanpunainen sohvatyynyn päällys (=mekko), morsiushattu kirpputorilta, puserokangas brodyyripuuvillaa kaupasta. Hiha- ja kauluspitsit kaupasta, löysin luonnonvalkoista. Irtohihakangas oli kallista, mutta sitä tarvittiin vain palanen. Esiliinaa muistuttava kangaspalanen jäi tähteeksi omasta asustani. Kalleinta olivat reunanauha (sisustuskankaita) ja pitsit.

Pirkko Anna Amnellin lehtijuttuja

Päivitetty 10/2014 (linkit) Huom! Mukaan ovat tulleet muutamat blogikirjoitukseni ja kirjoissa olevat artikkelit.
Olen kirjoittanut lehtijuttuja nimillä Anna Amnell, Pirkko Anna Amnell, Pirkko Pekkarinen.

Kirjoitin ensimmäisen lehtijuttuni opiskeluaikana vuonna 1970 kovassa rahapulassa Suomen Kuvalehteen. Aiheena oli Sikamessias-kantelu, uskonnon ja kulttuurin love-hate-suhde pahimmillaan. Haastattelu ilmestyi 2.10. 1970, samalla viikolla, kun Sikamessias-juttu tuli uudelleen esille oikeuteen. Lue haastattelu Sikamessias-kantelija tekee vain mitä käsketään.
Toisen jutun Suomen Kuvalehteen kirjoitn vuonna 1973. Se oli Suomessa vierailleen buddhalaismunkin haastattelu, ja julkaisin sen nimimerkillä. Tuli vain väärä nimimerkki, sillä mieheni vei jutun toimitukseen. Tulivat hänen nimimerkkinsä vahingossa. En ole luetteloinut haastattelua aikaisemmin.


Kanadassa asuessani olin vuosina 1983-1988 kolumnisti  puolueettomassa ja riippumattomassa viikkolehdessä: Se ilmestyi Torontossa ja oli suurin suomalaislehti Kanadassa. Päätoimittajana tuona aikana Lauri Toiviainen ja välillä Hannu Hyvärinen, joille olen paljosta kiitollinen. Vuonna 2012 lehti yhdistyi Canadan Sanomat -nimisen lehden kanssa ja uudeksi nimeksi tuli Kanadan Sanomat. (K-kirjain  alkuun)

Suomessa olivat Kotilieden Leena Häyrinen, Kotimaan Tapani Ruokanen, Askeleen Olli Valtonen ja monet muut erinomaiset päätoimittajat. He olivat ennakkoluulottomia ja avoimia ottamaan vastaan juttuja epätavallisistakin aiheista ja tuosta vähemmän tunnetusta maankulmasta, Kanadasta, jota pidettiin siihen aikaan vain Yhdysvaltojen kylkiäisenä.

Luettelo. Osan lehtijutuistani voit lukea tästä blogista. Ks. myös sivupalkin hakusanaluetteloa. Kirjoitin suurimman osan nimellä Pirkko Pekkarinen. [Otimme koko perhe käyttöön mieheni äidin sukunimen Amnell vasta vuonna 1998.]

Myös muistelu talohistoriaan

Tero Halonen: Iso Roobertinkatu 17-19. 100-vuotiaan talon historiikki. 2012

Ks. Opiskelija-asuntoni-kansio, jossa on kuva tekstistäni

https://www.flickr.com/photos/amnellanna/albums/72157650587608046

Valikoima:

OMAT KIRJOITUKSET:

Amnell,Anna (2014) “Ääneen lukeminen”. Anna Amnellin blogi Lukijana ja kirjailijana 27.1.2014. 

http://annaamnell.weebly.com/blogi/neen-lukeminen

Blogikirjoitustani ääneen lukemisesta on käytetty painamattomana lähteenä tutkimuksessa, joka käsittelee äänikirjaa kehittyvänä mediana.

Piipponen, Heidi: Äänikirja kehittyvänä mediumina. Katsaus äänikirjan historiaan, käyttäjäkokemuksiin ja tulevaisuudennäkymiin.

Pro gradu –tutkielma

Jyyväskylän yliopisto

Taiteiden ja ja kulttuurin tutkimuksen laitos

Kirjallisuus

Huhtikuu 2014

Sivu 19

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/43349/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-201405081650.pdf?sequence=1

(PDF)

Amnell, Anna: Tulva – Kirjassa Carmen Thomas Martinez: Lapset aikasillalla 2017, 120-125.

Amnell, Anna: Yhteiskoululaisia Helsingissä. - Sara Kokkonen: Rasavillejä ja romantikkoja. Rakkaat suomalaiset tyttökirjat. Avain 2013. Luvussa Kersti Bergroth (Mary Marck)/Lukijat kertovat, sivut 72-76. 

Amnell, Anna: Firenzestä Turkuun. - Tyyris Tyllerö 4/2013  Päätoimittaja Kari Vaijärvi. Taitto ja ulkoasu Pirre Vaijärvi. 52 sivua. Turkunumeron toimittaja Ismo Loivamaa.  Samassa lehdessä on myös Anne Volasen kirja-arvostelu kirjastani Lucia ja Luka (2014).  

Amnell, Pirkko Anna: Kliseitä vai ajanhenkeä? . Onnimanni 4/2003 (Miten Aurora-kirjat ovat syntyneet?)

Pekkarinen Pirkko = Amnell, Anna:  Kun koti kävi ahtaaksi. – Luovaa iloa: nuorisokirjailijoiden vuosikymmeniä. Toim. Ismo Loivamaa. – Helsinki: Suomen Nuorisokirjailijat ry, 1996, s. 60-61. 

Anna Amnellin muistoja -

Tero Halonen: Iso Roobertinkatu 17-19. 100-vuotiaan talon historiikki. 2012

Ks. myös Opiskelija-asuntoni

https://www.flickr.com/photos/amnellanna/albums/72157650587608046

 

KULTTUURI:
Sikamessias-kantelija tekee vain mitä käsketään.– Suomen Kuvalehti. 40 (1970), s. 60-61.
(Blogikirjoitukseni Kyösti Laarista, Sikamessias-kantelijasta 40 vuotta myöhemmin)

Anne Leen henkeä ei enää ole, mutta esineet elävät[Shakerit.] – Kotiliesi. 62 (1984): 19, s. 26-29, 35.

Viktorian ajan paluu. Viktorian tyyli palaa jälleen. – Kotiliesi. 63 (1985):

Yksinkertaista elämää. [Amish -ja mennoniitta -kulttuurit] – Kotiliesi. 63 (1985)

Todistaja-elokuva teki mennoniitoista turistinähtävyyden. – Askel. 1986: 11, s. 24-27.

Hautausmaat kertovat Amerikan mantereen kirjavasta kulttuurista. [New Orleans, Spoon River, Mazo de la Rochen hauta Kanadassa] – Kotimaa 24.7.1987.

Salapoliisiromaani – järjestystä kaaokseen.[P. D. James] – Kotimaa 22.12.1987, s.25.

Suuren kilpikonnan saari pitää yllä intiaanien perinteitä.[taide ja käsiteollisuus, koko aukeama, paljon värikuvia] – Kotimaa 21.7. 1995, s. 18-19.


MINUN AMERIKKANI:

Uudisasukas toi Amerikkaan jouluperinteitä merten takaa. – Kotiliesi. 1985: 24, s. 12-17.

Mustan perheen tarina. – Kotimaa 7.11. 1986. s. 10.

Linnunkuvat. Vanha käsityötaito arvossa Ameriikassa. – Metsästys ja kalastus. 1985: 12, s. 40-41. Kuvat: Matti Amnell.

Lumikengät, pohjoisamerikkalaisen erämiehen sukset. – Metsästys ja kalastus. 1986: 11, s. 56-59. Kuvat: Matti Amnell.

Kakkupaketti Amerikasta. – Kotimaan joulu 1995. [Huom.! Uunin lämpötila 200 astetta!]

Kilpikonnain aikaan. Kuvat: Matti Amnell.

Suuren kilpikonnan saari pitää yllä intiaanien perinteitä.- Kotimaa 21.7.1995, 18-19 Kulttuuri: Intiaanikulttuurin matka jatkuu. (mm Norval Morrisseau)

Sokerivaahterametsässä tuoksuu savulle ja siirapille. – Suomen luonto. 1988: 2, s. 36-37.

PIKKUNAISIA, TEDDYKARHUJA JA MUUTA MUKAVAA:

Rakas oma nalle. – Kotiliesi. 1985: 20, s. 82-85.
Teddykarhu on jo 100-vuotias. (osa artikkelista julkaistu blogikirjoituksenani)
(sekä toinen teddykarhuartikkeleihini perustuva blogikirjoitus)

Pesukarhu päärynäpuussa ja muita luontoelämyksiä miljoonakaupungissa. [Suur-Toronton luonto.] –Koululainen. 1986: 10, s. 6-8.

Ihan oikea runotyttö. [L. M. Montgomery lapsena. ] – Koululainen. 1987: 12, s. 8-9.

Megan Follows on Anna. [TV-sarjassa ] – Koululainen. 1988: 3, s.6.

Kurpitsakekkerit. [Halloween] – Koululainen. 1987: lokakuu, s. 38-39.

On aika teddykarhujen huviretken. – Koululainen. 1988: 3, s. 24-25.

Kohti korkeuksia. [Kuumailmapallot] – Koululainen. 1988: 8, s. 14-15.

Louisa saa oman huoneen. [Louisa May Alcott lapsena ] – Koululainen. 1989: 4, s. 28-29.

JÄNNITTÄVIÄ NAISIA MAAILMALLA:


Roberta ei halua muuttaa. [Legendaarinen navajo-matriarkka Roberta B. ; intiaanien maanomistus] – Suomen luonto. 45 (1986): 3, s. 37.

Romanonesin kreivittären hurja nuoruus. Mallitytöstä tuli Amerikan Mata Hari.[Aline Griffith ] – Eeva. 1989: 7, s. 78-80.

Taas arvostetaan ikää ja kokemusta. - ET-lehti. 1986: 12, s. 40-42.

Sarah Ferguson näytti mallia. Kurvit tulevat taas kunniaan. – Seura 8.8. 1986.

Ruth Bell Graham. Itsenäisesti Billyn rinnalla. – Askel. 1987: 8, s. 3-5.

Anoreksia naisen itsenäisyystaisteluna jo keskiajalla. – Kotimaa 20.1.1987, s.7.

Feministiteologi kuin mustekala. [Park Sun Ai ] – Kotimaa 22.1.1988, s.6.

Askel tapasi Tutun tyttären. [Mpho Tutu] – Askel. 1986: 6-7, s. 52-54.

Nelson Mandelan vanhin tytär[Maki eli Makaziwe Mandela (synt.1953)]: Kaikki vapauden puolesta. – Askel. 1990: 1, s. 26-27. Maki tänään , 2013

Etelä-Afrikan naisten moninkertainen taakka. – Kotimaa 30.9. 1988.

Anna-kirjojen äiti itse eli tuskaista kaksoiselämää. – Askel. 1989: 9, s. 36-38. [Lucy Maud Montgomery, oman aikansa supernainen.)ELÄMÄNTAITO, VALINNAT:

Amnell, Pirkko Anna: Pappilajouluja. [Paluumuutto Kanadasta.] – Kotimaan joulu 1999, s. 18-22.

Isoäidin upea perintö.[Renilde Montessori, Maria Montessorin pojantytär] – Askel 1987.

Osta kunnes romahdat. [Ostonarkomania] – Kotimaa 21.7.1987.

Myös 007 käy sotaan aidsia vastaan. [James Bond-elokuva; Yksiavioinen James Bond] – Kotimaa 21.8.87.
(Tähän lehtijuttuun perustuva blogikirjoitukseni.)

Miten kohdata lapsen kuolema? [Elisabeth Kübler-Ross] – Askel 6. 11. 1987, s. 41-43.

Kulutuksen laskiessa USA:n tupakkafarmarit joutuvat uudelleenkoulutukseen. – Kotimaa 29.9.1987.

Rakkaudelle ja ystävyydelle omistettu päivä. [Ystävänpäivä] – Kotimaa 12.2.1988, s.18.

Eläinten oikeudet -liike. – Kotimaa 13.5.1988.

Nyt tehdään historiaa ihmisen ja luonnon välillä. [vaihtoehtoinen huippukokous.] – Kotimaa 28.6.1988.

Siskoni, veljeni mun. – Askel. 1990: 2, s. 37-39.
(Tähän lehtijuttuun perustuva blogikirjoitukseni.)

Kultaiset lemmikit.[Lemmikkieläinten merkitys.] – Askel. 1990: 3, s. 25-26.

Terapeuttiset teddykarhut. – Askel. 1990: 9, s. 33-35.
http://blogisisko.blogspot.com/2005/07/teddykarhu-lohduttaa.html

USKONNOT, SPIRITUALITEETTI, IHMISOIKEUDET:

Buddhan lähettiläs. [Nyanaponika] - Suomen Kuvalehti n:o 43. 26.10.1973 [nimimerkillä M.P. , piti olla P.P. = Pirkko Pekkarinen. M-kirjain tuli mieheni Matin nimestä, sillä hän vei/kuittasi jutun.]

Pähkinänmyyjästä arkkipiispaksi. [Desmond Tutu.] – Askel. 1986, s. 38-39, 52.

Piispa Desmond Tutu vetoaa kansainvälisen rukouspäivän alla. Etelä-Afrikan hallitus oli kieltänyt Soweton 10-vuotismuistopäivän juhlinnan. – Kotimaa 10.6.1986.
HUOM! Desmond Tutu sai Nobelin rauhanpalkinnon 1984 ja Templeton-palkinnon 2013.

Merimieskirkko on mukana elämässä. [Rotterdamin merimieskirkko ] – Kotimaa 5.12. 1986.

Raju kevätsiivous Amerikan satelliittikirkossa. – Kotimaa 31.3.1987. Alkaako luterilaisista tulla aikuisia? [Spiritualiteetti ] – Kotimaa 23.7.1987.

Olisi aika luopua pappien pakollisesta naimattomuudesta toivovat Pohjois-Amerikan katoliset. – Kotimaa 16.10.1987.

Uusnoituus ja taikausko rehottavat Amerikoissa. – Kotimaa 18.12.1987.

Kristinusko ja vegetarismi. – Kotimaa 22.1.1988.

Kanadan luterilainen arkkipiispa tulee Suomeen. – Kotimaa 5.8.1988.

Säveltäjä kuoli polttoroviolla. [Intiaanien joululaulu.] – Kotimaa 23.12.1988.

Juhlikaamme elämää, neuvoo Henry Nowen. - Kotimaa 3.1.1989.

Mitä pupu tekee pääsiäisessä? Pääsiäiskoristeiden symboliikkaa. – Kotimaa 23.3.1989.

Viron nuorten uusi kevät. – Askel. 1990: 6-7, s. 14-15.