Anna Amnell: Aurora ja Lucia Olavintytär

Nimellä Anna Amnell:
Suuri koko kuvaa

Anna Amnell: Lucia Olavintytär -kirjat:

Anna Amnell: Kyynärän mittainen tyttö. Kuvitus Matti Amnell, Jr. Helsinki: Lasten Keskus, 2004.

Anna Amnell: Pako Tallinnaan. Kuvitus Matti Amnell, Jr. Helsinki: Lasten Keskus, 2006.

Lasten LukuVarkaus 2005 -finalisti.

Anna Amnell; Lucia ja Luka. Kyynärän mittainen tyttö ja poika. Kuvitus Matti Amnell, Jr. Helsinki:

Books on Demand 2013.

Aurora-kirjat:

Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora. Yhteisnide, johon sisältyvät kirjani Aurora - Vaahteralaakson tyttö; Aurora ja Pietarin serkut; Aurora ja villikyyhkysten aika. Kuvitus Matti Amnell, Jr.: Books on Demand, 2014.

Nimellä Pirkko Pekkarinen:

Aurora, Vaahteralaakson tyttö Helsinki: Kirjapaja, 1991 (1992. painos)

Aurora ja Pietarin serkut. Helsinki: Kirjapaja, 1993.

Aurora ja villikyyhkysten aika. Helsinki: Kirjapaja, 1995.

Anna Amnell: Aurora ja Molly. Kuvitus Matti Amnell, Jr. Helsinki: Kirjapaja, 1999.

(klikkaa kuvat suuremmiksi)

Lue Irja Båsk: Aurora-kirjatkin osallistuvat piikakeskusteluun. Helsingin Sanomat 18.9. 1996 (haastattelu)

Harrastuksena blogit ja valokuvaaminen

Suomen Nuorisokirjailijat Anna Amnell
myös Suomen Kirjailijaliiton ja Helsingin kirjailijoiden jäsen

Olen perustanut vuosien varrella monia blogeja. Osan olen lopettanut, osa elää hiljaiseloa. Blogit ovat harrastukseni kuten valokuvien ottaminen. Pidän kuvista, ja blogeissani on paljon kuvia. Blogieni avulla voit tutustua myös kirjoihini. Olen suunnitellut ja ommellut blogin otsikon taustakuvassa olevan asuni ja nuken asun itse. Olen käyttänyt niitä kirjamessuilla ja kouluvierailuilla.

 Löydät minut myös Helsingin Sanomien arkiston kätköistä Anssi Miettisen blogista Perustin tiedotusvälineen. Tässä osoitteessa toimi ensimmäinen Blogisisko-blogini. Miettisen blogissa olen mukana Blogisiskona ja Anna Amnellina (mm vihjeet uusille bloggaajille).  Päivitys 4.5.2013

Aktiivisimpia ovat seuraavat blogini:

Blogisisko, ja siellä mm Kirjailijan työhuone (kirjailijan arki Helsingissä, matkat, kirjoittaminen)
Lucia Olavintytär (1500-luku, keskiaika, renessanssi, Kyynärän mittaisen tytön maailma) Miten kirjani Kyynärän mittainen tyttö syntyi? Millaista on historiallisen romaanin kirjoittaminen.
Aurora  mm Voiko tyttökirjassa olla kauhua ja jännitystä? (Aurora-kirjojeni maailma, 1900-luvun alku, muoti, kulttuuri, arkkitehtuuri, mm Jugend, Art Nouveau, Toronto, Helsinki)
Kotikissat, mm Kissat kirjoissani
Auroran talo on Nukkekotiblogi (historian elävöittäminen miniatyyrien avulla, lelut, nuket)
1500-luvun vaatteiden ompeleminen miniatyyrinukeille, kyynärän mittaiselle nukelle ja itselleni, 1500-luvun portinvartijan mökin ja 1900-luvun alun nukkekodin valmistaminen.

Blogilistalla olevat blogini
ks. myös valokuvat Berliinin kirjailijaresidenssi

Kotisivublogini

Helsinki vuonna 1905 Pohjoisrannasta päin, taustalla aurora eli revontulet. Kuva: Matti Amnell, kansikuvaksi kirjaan Anna Amnell: Aurora ja Pietarin serkut. 1993 Kirjapaja

Tämä kuva on poikani Matti Amnellin tekemä kansikuva kirjaan Aurora ja Pietarin serkut (1993), joka kertoo Auroran ja hänen serkkunsa elämästä lukuvuonna 1905-1906 Helsingissä. Olga käy koulua Bulevardilla, Aurora opiskelee taidetta Ateneumissa. Tytöt asuvat Sofia-tätinsä luona Bulevardilla mantelinvärisessä puutalossa. Tytöt ovat luistelemassa Pohjoisrannassa kaupungin luistinradalla. Vieressä on Uspenski, taustalla häämöttävät Johanneksen kirkon tornit, joiden juurella sijaitsevassa talossa kirjoitin kaikki Aurora-kirjani ja muutkin tähän mennessä ilmestyneet kirjani, myös tällä vuosituhannella ilmestyneet, 1500-luvusta kertovat kirjat Kyynärän mittainen tyttö ja Pako Tallinnaan.

Olen tiivistänyt ja karsinut reippaasti blogejani. Tämä blogi yhdistää aikaisemmat kotisivuni (kolumbus.fi) ja kotisivublogini (12.6.2006-12/2008 Vuodatus) sekä Kirjoituslipasto-blogin. Kävijämittarissa on mukana Vuodatuksessa toiminut kotisivublogi ja tämä blogi. Kolumbuksen kotisivuissa ei ollut koskaan mittaria.

Vanhat kotisivut kertovat

Valokuvat menneiltä vuosilta ovat ottaneet: Aune Kämäräinen, Kirjapajan valokuvaaja ensimmäisen kirjani ilmestyttyä, Iisalmen Sanomat sekä jälleen Aune Kämäräinen.

"Lyhyetkin maininnat Anna Amnellin elämäntaipaleesta
kuvastavat vilkasta ja usealle taholle suuntautunutta elämää. Opiskelu niin Suomessa kuin Yhdysvalloissa, vallankumouksen ja sodan kokeminen Kyproksella 70-luvun puolivälissä ja lähes kymmenvuotinen siirtolaisuus Kanadassa ovat antaneet sekä käytännön elämänkokemusta että tietoa. Osa tästä kokemisesta on siirtynyt taustaksi ja innoittajaksi – lähihistorialliseen kirjasarjaan, jossa kuvataan suomalaistytön elämää vuosisadan alun Kanadassa ja sortovuosien Suomessa.
Vuonna 1999 julkaisi kirjailija – silloin jo nimellä Anna Amnell – astetta pienemmille lukijoille tarkoitetun version Aurora-teosten ensimmäisestä osasta."
Blinnikka, Vuokko: Pirkko Pekkarinen [Anna Amnell]. – Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2. Toim. Ismo Loivamaa. Hki 1999: BTJ Kirjastopalvelu, s. 197-199.
Blinnikka, Vuokko: Anna Amnell. – Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3. Toim. Ismo Loivamaa. Hki 2001: BTJ Kirjastopalvelu, s. 10-13.


"Osäkerhet, men även framåtande och äventyrslust samsas inom de tre böckernas pärmar. Olika åldersgrupper serveras internationell underhållning. Här finns möjlig historisk förankring, miljökännedom och insikt i den föräldralösa 18-åringens livsöde och trots det 100-åriga perspektivet tangerar den beresta pedagogen Pirkko Pekkarinen (= Anna Amnell) många dagsaktuella problem. Övernaturliga fenomen utreds till allas lättnad och happy-end-känslan infinner sig stilentligt."


Majlis Qvickström kirja-arvostelussa:
Tuffa unga kvinnor. Sommar i Toronto.
Hufvudstadsbladet 9. 9. 1996 '



ja uudemmat

Lucia ja Luka. Kyynärän mittainen tyttö ja poika. 
2013 BoD, 120 sivua. ISBN 9789524988421. 
Lucia Olavintytär Juhana-herttuan ja Katariina Jagellonican hovissa. 
Ilmestyy loka-marraskuussa 2013. 

Pako Tallinnaan. 2006. Lasten Keskus. Kyynärän mittainen Lucia pakenee Tallinnaan ystävänsä Margaretan kanssa, kun 13-vuotias Margareta aiotaan naittaa ulkomaalaiselle kauppiaalle.


Kyynärän mittainen tyttö. 2004. Lasten Keskus. Kyynärän mittaisen Lucian seikkailuja 1500-luvun Suomessa ja Englannissa. Lasten LukuWarkaus 2005 -palkintoehdokas. An Ell-Sized Girl [Lucia Olavintytär, Kyynärän mittainen tyttö]




Lucia Olavintytär -blogi




Lucia-kirjoista sanottua:


"Kuinka yhdistää homeinen keskiaika ja jännittävät juonenkäänteet niin elävästi ja hauskasti, että myös nopeatempoiseen fiktioon tottunut nuoriso innostuu?
Historiallinen nuortenkirja on haastava tekijälleen. Anna Amnellin viides historiallinen nuorisoromaani [Kyynärän mittainen tyttö] on oiva esimerkki siitä, kuinka tehtävä on suoritettu kunnolla.--" Meidän perhe 1/2005, sivu 19.


"Anna Amnell on historiallisen lasten- ja nuortenromaanin taitaja, joka tarjoaa lukijoilleen sekä autenttisuutta, romantiikkaa että jännitystä." Teresa Volotinen


" Lukijalle syntyvä kuva aikakaudesta on sosiokulttuurisesti rikas: ollaan vuoroon hämäläiskartanossa, merimiesten joukossa laivalla, lontoolaisessa ruokatuvassa ja Englannin hovissa. --Kokonaisuus on vaihteleva, rikas ja kerrontatekniikka lastenkirjaan moderni." Kaarina Kolu


Kyynärän mittainen tyttö on -- "ennen muuta seikkailuromaani, jossa taitava kerrontatekniikka uppoaa paikkojen, episodien ja henkilöiden vaihdoksiin." Kolu, Kaarina. Virikkeitä 4/2004, 66-67.


AURORA-sarja


Aurora Koivu muuttaa Amerikkaan 1900-luvun alussa Suomesta karkotetun isänsä luo ja palaa Suomeen opiskelemaan taidetta. Kirjapaja 1991 (2. painos 1992), 1993, 1995, 1999.


Anna Amnellin Aurora-sarjan kirjat ovat loppuunmyytyjä. Niitä voit lainata kirjastosta. Tutustu Aurora-kirjojen maailmaan lukemalla Aurora-blogia.
http://aurorakirjat.blgspot.com


Jäsenyys kirjailijajärjestöissä: Suomen Kirjailijaliitto, Suomen Nuorisokirjailijat ja Helsingin kirjailijat




Kirjoituslipasto ennen:


"Toinen varsin mielenkiintoinen ja monipolvinen luettava on Anna Amnellin kirjoituslipasto. Sen kanssa vierähtää tovi jos toinenkin. Elämänmakuista itsensä toteuttamista. Lisäksi Annalla on rinnakkaisia sivustoja, joita hän yhdistelee luontevasti ja kiinnostavasti. "
Villikanin lokikirja 29.10.2005

Törmäsin ihanaan, Anna Amnellin kirjoituslipastoon ja jäin ihan lipaston aarteiden lumoihin! Hallatar (Una Reiman) 19.1.2006



Kuvat: Anna Amnell

Näin se alkoi: 

Eräänä päivänä hakkasin Torontossa keittiön pöydän ääressä punaista kirjoituskonettani ja näin mielessäni kolmiulotteisena, kuin monivärisenä hologrammina vaalean tytön, joka pyyhki pölyjä viktoriaanisessa kartanossa. Annoin tytölle nimen Aurora ja aloin kirjoittaa. Muutimme takaisin Suomeen yhdeksän vuoden siirtolaisuuden jälkeen ja jatkoin kirjaani uudesta suomalaisesta Aurorasta, sortovuosien tytöstä, joka joutuu muuttamaan vuonna 1903 Kanadaan etsimään Suomesta karkotettua isäänsä. Syntyi Aurora vaahteralaakson tyttö (1991, 2. Painos)

Kirja-arvosteluja

Aurora-kirjat
Lucia-kirjat: Kyynärän mittainen tyttö ja Pako Tallinnaan

Kuinka Aurora-kirjat saivat alkunsa?

Spadina. Kuva: Anna Amnell

Aurora-kirjojen taustalla ovat Toronto, eräs kartano, eräs laakso, historiaa ja mielikuvitusta.

Kirjan Vaahteralaakso on keksitty laakso, ja kirjassa kuvattu kartano on yhdistelmä historiaa ja mielikuvitusta. Torontossa on kuitenkin paljon syviä rotkomaisia laaksoja. Siellä on edelleen suuria viktoriaanisia taloja, vaikka suurin osa niistä on purettu.

Kanadalainen kirjailija Ernest Thompson-Seton on kuvannut Don-joen laaksoa, jonka luonto oli vielä 1900-luvun alussa lähes paratiisillisessa tilassa. Kirjailijan sukulaiset omistivat laakson reunalla olevan kartanon, jolle oli annettu intiaanikieltä oleva nimi Spadina.

Olin Kanadassa siirtolaisena 1979-1988. Miltei joka päivä mieheni ja minä olimme kävelyllä eräässä Donin sivujoen laaksossa. Vuonna 1984 kirjoitin Kotilieteen laajan artikkelin viktoriaanisesta tyylistä. Sen pohjana oli tutkimus ja käynnit museoissa eri puolilla Pohjois-Amerikkaa. Samana vuonna tuli Spadinasta museo. Siellä vierailu oli alkuna Aurora-kirjoille.

Näin mielessäni kuin monivärisenä hologrammina vaaleatukkaisen tytön, joka pyyhki pölyhuiskalla tomuja Spadinan salissa olevan kipsisen kuningatar Viktorian rintakuvan päältä. Uinuva kirjailija minussa kysyi, kuka tämä tyttö oli.

Vähän myöhemmin haastattelin Nelson Mandelan vanhinta tytärtä Makia [Maki eli Makaziwe Mandela (synt.1953)] ja Desmond Tutun tytärtä Mphota. Sortovuodet putkahtivat mieleeni. Kerroin, että Suomestakin lähti poliittisia pakolaisia 1900-luvun alussa.





Auroran kuva: Matti Amnell. Aurora on sortovuosien tyttö

Päätin kirjoittaa sortovuosista. Sijoitin lempilaaksoni reunalle tyypillisen viktoriaanisen kartanon. Lainasin siihen Spadinasta puutarhan ja muutaman huoneen. Muutimme Suomeen ja sain valmiiksi kirjan "Aurora, vaahteralaakson tyttö" (1991, 2.p 1992), jonka sankaritar on Bobrikovin karkottaman lehtimiehen tytär. Aurora palaa Suomeen suurlakon vuonna 1905 ("Aurora ja Pietarin serkut", 1993).Toronton yliopistossa ja Pariisissa taidetta opiskellut poikani kuvitti Aurora-kirjat.

Toronto oli 1900-luvun alussa samankokoinen kuin sen ajan Helsinki. Se oli osa brittiläistä imperiumia. Yhteydet Englantiin olivat kiinteät, ja sukulaisten luo matkustettiin Intiaan asti. Torontossa oli Yhdysvalloista paenneita orjia ja kiinalaisia rautateiden rakentajia sekä heidän jälkeläisiään, irlantilaisia orpolapsia, siirtolaisia ja poliittisia pakolaisia. Upeat viktoriaaniset talot olivat kuin nykyajan loistohotelleja.

1900-luvun alun ihmiset ja heidän maailmansa olivat erilaisia kuin nykyaika. Spadinan kartanon omisti 1800-luvun lopulla mies, joka oli luvannut kuolevalle nuorelle vaimolleen, että hänet tullaan hautaamaan vaimon viereen laaksoon, ja arkut kiinnitetään toisiinsa ketjuilla. Näin tapahtui. Kirjailija minussa kysyi: Entä jos lupausta ei olisi pidetty? Mitä huhuja ja uskomuksia olisi syntynyt?

Silloin oli valtava kiinnostus yliluonnollisiin asioihin. Yritettiin vakavissaan valokuvata haamuja. Oli uskomattomat hautajais- ja suremisseremoniat. Ei ole ihme, että kirjasta "Aurora ja villikyyhkysten aika" (1995) tuli "kummitusromaani".


1900-luvun alun
maailma

Sopivaa rekvisiittaa tarjosivat myös harsomaiset leningit, pimeässä kahisevat helmat ja tavarapaljoudet ullakoilla. Sähkövalot olivat harvinaisia ja sammuivat helposti.
Auroran ihastuksen kohde Thomas on tyypillinen 1900-luvun alun sivistynyt nuorukainen mytologian kiinnostuksessaan. Se lisää myös hänen kiinnostustaan Auroraan.

Mikä nimi, mikä yhteys antiikin tarinoihin: auringonnousun jumalatar, kaiken uuden alku. Freudin ajatuksiin ja psykoanalyysiin (alitajunta, unet, lapsuuden traumat, unissakävely) oltiin innostuneita. Aurora ja Thomas vievät varmasti seuraavissa kirjoissa, jos ne joskus kirjoitan, Mollyn psykiatrin vastaanotolle Pariisissa.

Sen ajan yhteiskuntaa leimasi yhä viktoriaaninen jyrkkä luokkajako ja kaksinaismoraali. Herrasnuoret olivat joutilaita, köyhät lapset palvelijoina. Oli salaperäisiä hyljättyjä lapsia, jotka oli jätetty lastenkodin portaille toiset riepuihin, toiset ylelliseen pitsihuiviin käärittyinä.



Molly. Kuva: Matti Amnell

Oli paljon orpoja, joita hyväsydämiset ihmiset ottivat kasvatikseen. Aurora ja Vanessa ottavat orvon Mollyn suojatikseen, ja naimaton opettaja testamenttaa hänelle omaisuutensa. ("Aurora ja Molly",1999). Kaikki nämä asiat kertovat 1900-luvun alun maailmasta, Auroran ja hänen ystäviensä maailmasta.

Alkuperäinen kirjoitus: Pirkko Anna Amnell. Onnimanni 4/2003, s. 40-41.©

Kuvat: Matti Amnell

Aurora ja Molly
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au1ab176b6-99b3-4b61-b5ed-c792ff95f33a
Aurora ja villikyyhkysten aika
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub82b43b2-acc0-4f9c-a611-f2637269f685
Aurora ja Pietarin serkut Kirjasampossa
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au9b5b7c82-881f-4232-ac66-7b809e94a317
Aurora, vaahteralaakson tyttö Kirjasampossa
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au914ce5e1-e320-4543-a6e4-eb29b204c376

Aurora ja Molly

Aurora ja Molly Kirjapaja 1999
Kuvittaja Matti Amnell

"Kirjassa käydään läpi matka Helsinkiin, laivamatka Atlantin yli ja saapuminen maahan, joka ulottuu valtamerestä valtamerelle. - - Molly, kirjan toinen nimihenkilö on pieni, orpo piikatyttö, jonka suurin haave on oppia lukemaan. Molly on kömpelö ja arka, mutta Auroran ja Maryn hellässä hoivassa hän rohkaistuu ja oppii lukemaan. - - Aurora ja Molly saattaa innostaa nuorta lukijaa tarttumaan Aurorasta kertovaan trilogiaan ja sukeltamaan tyttökirjojen ihanaan maailmaan." Marketta Härkönen, Virikkeitä 1/99, s. 22. Ibby Finland.

Kirjoitettu nimellä Anna Amnell.
Asiasanat: Aurora, historiallinen romaani, Kanada, lukeminen, orvot, siirtolaisuus, sortovuodet,tyttökirjat

Aurora ja villikyyhkysten aika. Kummitustarina

Kuva/Cover picture: Matti Amnell
Aurora ja villikyyhkysten aika. 1995

Huom!  Tämä kirjani sisältyy nyt yhteispainokseen Vaahteralaakson Aurora
saatavissa nettikaupoista E-kirjana tai paperikirjana (noin 400 sivua)

Voiko tyttökirjassa olla kauhua ja jännitystä?

On sanottu, että historiallinen romaani kuvaa sellaista, joka voi voi tapahtua nimenomaan tiettynä aikakautena. Minun tarkoituksenani on ollut Aurora-kirjoissa kertoa hyviä tarinoita ja tehdä lukijalle tutuksi 1900-luvun alun elämäntyyliä ja Kanadan luontoa.

1900-luvun alulle olivat tyypillisiä monet kummitusromaaniin sopivat asiat: kiinnostus yliluonnollisiin asioihin, yritys valokuvata haamuja, Freud ja psykoanalyysin alku (alitajunta, unet, lapsuuden traumat, unissakävely).

Herrasnuoret olivat joutilaita, köyhät lapset palvelijoina. Oli salaperäisiä hylättyjä lapsia. Oli ihmeelliset ja monimutkaiset hautajais- ja suremisrituaalit.

Sopivaa rekvisiittaa tarjoavat valkoiset maata laahaavat leningit ja tavarapaljoudet ullakoilla. Sähkövalot olivat harvinaisia ja sammuivat helposti. Upeat viktoriaaniset talot olivat suunnattoman suuria, palvelijat ylirasittuneita ja oppimattomia. Suomalaisten palvelustyttöjen lukutaitoa ihmeteltiin.

1900-luvun alku oli aivan kuin toinen maailma Toronto ja Kanada olivat osa brittiläistä imperiumia. Oli yhteyksiä eri puolille aailmaa. Matkusteltiin sukulaisten luo Intiaan, oli siirtolaisia, irlantilaisia orpoja tuotiin palvelijoiksi. Torontossa on edelleenkin syviä rotkomaisia laaksoja , on intiaanit ja lähellä myyttinen Niagara.



Spadinan museo. Etualalla puutarha. Kuva: Anna Amnell Copyright


Käynti Spadinan kartanomuseossa Torontossa vuonna 1987 oli alkuna koko Aurora-sarjalle. Palmuhuoneessa ajattelin: tästä voisi kirjoittaa kummitusromaanin. Sellainen tuli vasta kolmannesta Aurora-kirjasta. Aurora ja villikyyhkysten aika (1995).

1800-luvulla Spadinan silloinen omistaja lupasi 1800-luvulla kuolevalle nuorelle vaimolleen, että hänet haudataan vaimon viereen laaksoon ja arkut kiinnitetään toisiinsa ketjulla. Näin tehtiin. Kirjailija minussa kysyi: Entä jos lupausta ei olisi pidetty? Entä jos miestä ei olisikaan haudattu vaimon viereen? Syntyi kirja "Aurora ja villikyyhkysten aika" (1995), jossa Aurora palaa sulhasensa Thomasin kanssa Kanadaan.



Spadina. Etualalla palmuhuone. Kuva: Anna Amnell Copyright


Thomasin isä on vastustanut nuorten liittoa. Nyt hän on sairaana, hän on saanut sydänkohtauksen kartanon palmuhuoneessa. Huhutaan, että hän pelästyi kummitusta, jonka on nähty liikkuvan kartanossa ja sen lähistöllä. Kuka kummittelee? Etsiikö nuori rouva miestään, jota ei haudattukaan laaksoon? Aurora, Thomas ja Thomasin sisar Vanessa ratkaisevat kummituksen arvoituksen.

Keskeiseksi henkilöksi tulee kuitenkin 13-vuotiasi orpo palvelustyttö Molly. Hänenkin ongelmansa ratkeavat lopussa ainakin osittain. Kirjan jännitys tulee juonesta, kummituksen metsästämisestä ja kummittelun syiden etsimisestä. Kirjassa on yksi iso mysteeri ja paljon pieniä.

Juuri kaikki nuo pienet asiat, äänet, tuoksut, tuntemukset, luovat jännityksen. Lukija kääntää sivua ripeästi. Myöhemmin hän voi palata kirjaan, kun tajuaa, että olihan siinä muutakin kuin kummitusjuttu. Koska nuorimmat lukijani ovat kahdeksanvuotiaita, kirjoissani ei ole seksiä, selvää erotiikkaa, eikä väkivaltaa. Monet lukijoistani ovat aikuisia, siksi kirjoissani on monikerroksisuutta eli tässä tapauksessa viittauksia Freudiin ja kulttuurihistoriaan.

Yllätys on ollut se, että joissakin lukijoissa herätti eniten kauhua kummitusta pakoon juokseva 1900-alkuun tyypillinen kulkuri, viinalle lemuava hahmo, joka on pukeutunut rähjäiseen herrasmiehen asuun. Juuri tällaisiin vaatteisiin pukeutuneesta kulkurista teki Chaplin nostalgisen, hauskan ja jopa romanttisen henkilön elokuvissaan.

Huom!Matti Amnellin piirtämässä kansikuvassa haamu liikkuu samassa torontolaisen kartanomuseon Spadinan palmuhuoneessa, joka nähtiin myös Anna-kirjoista tehdyssä TV-sarjassa.

Tämän kirjoituksen pohjana on Nuorisokirjailijain kevätseminaarissa Hanasaaressa 19.4.1997 pidetty puheenvuoro.

Lue lisää tästä kirjasta Aurora-blogista.




Uusin kirja-arvostelu kesällä 2017 Sheferim -blogissa (Suomi 100 kirjaa):

"Tässä teoksessa ei niinkään yksityiskohtina ole historian tapahtumat, ajankuvaa ovat paremminkin luomassa pienet detaljit korseteista ja esiliinoista, joista jälkimmäinen ei toki tarkoita vaatetta, Kodakin kameraan ja San Franciscon maanjäristyksestä Kitchiin. Kitch-sana sai minut lukiessani mietteliääksi (tunnettiinko termi kyseisenä aikana - kyllä)  samoin kuin Thomasin sanat, että paikka, josssa Aurora asui oli täynnä Viktoriaanista romua.  Myös muutamia kirjallisuusviitteitä on sekä yleissivistävää tietoutta kuten viittaus Florence Nightingaleen uraauurtavana sairaanhoitajana. Erikoisin viite oli viittaus Apollinierin runo sähkölle.

Aurora ja villikyyhkysten aika on hieman erilainen  kuin aiemmat sarjan teokset, vaikka jatkaakin  Auroran ja Thomasin vaiheita ja kaipuu Pariisiin kytee edelleen nuorten mielissä. Erilaisuus tulee kummitustarinasta ja lopun jälkisanoista, jotka tavallaan luovat tarinaan legendamaista ja fantasianomaista otetta."

Lue koko arvostelu

Aurora ja villikyyhkysten aika