lauantai 22. lokakuuta 2022


Tämä Ukrainan sodan aika auttaa ymmärtämään vanhempia. Sen hartauden, jolla miehet sytyttivät itsenäisyyspäivän kynttilät ikkunalaudalle ja naiset kestivät miehiään: hän on ollut sodassa. Valtavan kunnioituksen Mannerheimia kohtaan. Näin oli niillä, joiden päätä Neuvostoliiton jatkuva propaganda ei sekoittanut. Tapahtuuko näin tämänkin sodan jälkeen?



Anna Amnell: Tulva. Sotalapsuus syrjäkylässä

Sisälleni on leimautunut tuvan ikkuna. Siinä on kuusi ruutua. Ikkunasta näkee niittyjen yli alas metsänrajaan, jonka takana on toinen maailma. Ikkunan edessä vaihtuvat lapsuuteni vuodenajat, ja niistä tulee kuin yksi ainoa vuosi, jossa on yksi ainoa talvi, kevät, kesä ja syksy. Ne sekoittuivat niihin vuodenaikoihin, joita sukuni on kokenut, niin että me kaikki elämme samassa ajassa, jossa meidän kaikkien kokemukset ovat limittäin ja päällekkäin.

Kun muistelen noita aikoja ja niitä tarinoita, joita silloin kuulin, ne ovat kuin ihmeen kautta säilyneitä reunoiltaan pyöreiksi kuluneita ja haalistuneita valokuvia, jotkut oudosti valottuneita.

Fiktiota ja faktaa yhdistävä romaani suurperheestä sodan aikana. Pieni lapsi viedään sotaa pakoon isovanhempien luo. Hänestä tulee kuin sisar kymmenen vuotta vanhemmalle enolleen, jonka veljet ovat rintamalla.

Eino ja Liisa esiintyvät myös Anna Amnellin romaanissa Vakoilijoita pikkukaupungissa (2018).
 

perjantai 30. syyskuuta 2022

Anna Amnell: Lucia ja Luka


 Tämä kirjani on saatavilla painettuna kirjana Bod:lla ja kirjastoissa (ilman vaahteranlehtiä ), Saga Egmontilla e-kirjana ja myös äänikirjana 11.10. alkaen. Lukija
Karolina Kotala.



1. ja 2. osa kirjastoissa painettuina kirjoina ja Saga Egmontilla e.kirjoina


Hyvää syksyä!


e-kirjan kansi Saga Egmont


Näitä on kirjastoissa.
Kansikuvat Kyynärän mittainen tyttö ja Pako Tallinnaan kansikuvat Matti Amnell ja Lucia ja Luka eli Lucia Olavintytär 3
Kannen kuva: Jan van Hemessen: Die Goldwägerin
bpk/Gemäldegalerie, SMB/Jörg P. Anders
Kaikkien m/v -kuvitus: Matti Amnell. 


sunnuntai 18. syyskuuta 2022

Anna Amnell: Lucia ja Luka. Kyynärän mittainen tyttö ja poika. 2. painos Saga Egmont

Tämä Turun Sanomien pääkirjoitussivun alakerta-artikkelissa eli aliossa ollut arvio kirjastani ilahdutti ja ilahduttaa nyt, kun tästä kirjasta on tullut uusia painos uudelta kustantajalta e-kirjana. 

"Milloin Juhana-herttua ja hänen aikakautensa Turku nousivat kotimaisen kaunokirjallisuuden aihepiireihin?
Kirjallisuuden professori ja Aleksis Kiven keskeisiin tukijoihin kuulunut Fredrik Cygnaeus kirjoitti 1850-luvulla Juhana-herttuasta näytelmän Hertig Johans ungdomsdrömmar, joka nimessään viittaa herttuan nuoruudenunelmiin---

Mutta aivan viime vuosien uutuuksiin kuuluu teos, joka ei ole saanut lainkaan niin laajaa huomiota kuin se ehdottomasti ansaitsisi. Kirja on Anna Amnellin persoonallinen ja kaikin tavoin yllättävä Lucia ja Luka (Books by Demand 2013). Sopii toivoa, että Turku-aiheisesta kirjallisuudesta kiinnostuneet vähitellen löytävät Amnellin seitsemännen romaanin.
Suomen kirjailijaliiton ja Nuorisokirjailijoiden jäsenellä Anna Amnellilla on Suomen ja Kanadan kaksoiskansalaisuus, koska hän asui ja työskenteli aikoinaan kymmenisen vuotta Kanadassa.
Lucia ja Luka päättää trilogian, jonka aikaisemmat osat ovat Kyynärän mittainen tyttö (2004) ja Pako Tallinnaan (2006). Keskushenkilö on renessanssiaikaa elävä lyhytkasvuinen Lucia. Hienon ja mukaansatempaavan sarjan kolmas osa perustuu kirjailijan tarkkoihin tutkimuksiin 1500-luvun elämästä ja turkulaisesta kaupunkikulttuurista.Lucia ja Luka -teoksessa eletään vuotta 1562. Kyynärän mittainen Lucia Olavintytär ja hänen veljensä Hannu muuttavat Turkuun. Heidän isänsä haluaa, että Lucia pääsee Juhana-herttuan hoviin luutunsoittajaksi ja Hannu hovipojaksi.
--
Mikael Agricolan saksalaisen opiskelukaupungin Wittenbergin kautta Amnellin romaanilla on vielä yksi kytkös turkulaisille tuttuun hengenhistoriaan. Lucia ja Hannu joutuvat pakenemaan juuri Wittenbergiin, missä asuu heidän veljensä Erasmus.
On mielenkiintoista, että Amnell on eräissä kirjoituksissaan esittänyt syvän kiitollisuutensa Liisa Seppäsen arkeologiselle väitöskirjalle Rakentaminen ja kaupunkikuvan muutokset keskiajan Turussa. --
Sekä Amnellin romaanin kaupunkimaailma että Seppäsen väitöstutkimuksen aineisto osoittavat, että mielikuvat vaatimattomien savupirttien reunustamista kuraisista kaduista saavat rinnalleen aivan toisenlaisen kuvan kaupungista. Turussa kuljettiin päällystetyillä kaduilla, joita kehystivät myös useampikerroksiset tiili- ja puutalot.
Arvostetussa lastenkulttuurijulkaisussa, Tyyris Tyllerö -lehdessä (numerossa 4/2013) Anna Amnell on kertonut matkastaan renessanssin kehdosta Firenzestä Aurajoen rannoille Turkuun. Tuo matka kesti 20 vuotta ja sisälsi kaiken aikaa huolellista paneutumista historiallisiin lähteisiin."
Kirjoittaja on turkulainen toimittaja ja kriitikko. Hän on julkaissut muun muassa teoksen Kirjojen Turku. jossa Lucia ja Luka on  myös sillä.

 

perjantai 16. syyskuuta 2022

Lucia Olavintytär -kirjojeni uusi tuleminen


Kyynärän mittainen tyttö (1. painos 2004 Lasten Keskus)
13-vuotias Lucia on ratsastamassa Hämeen linnan kupeessa, kun hänet kaapataan. Vaikka hän on tiennyt, että hänenkaltaisiaan lyhytkasvuisia etsitään ja ostetaan hoveihin, käänne sekoittaa luutunsoittoa ja laulua harjoittaneen neidon elämän odottamattomasti. Tuosta hetkestä alkaa kuitenkin myös uskomaton seikkailu, joka kuljettaa nuorta punapäätä Itämerelle, Gotlantiin ja aina Pohjois-Englantiin asti ja opettaa hänelle monia tärkeitä asioita. Seikkailullisen nuortensarjan avausosa johdattaa jännittävästi 1500-luvun Eurooppaan ja osoittaa, kuinka tärkeää erilaisuutta on arvostaa. Tarinassa esiintyvät myös kuningatar Elisabet sekä Juhana-herttua. Saga Egmont -kustannus
 
2. osa Pako Tallinnaan (1. painos 2006 Lasten Keskus)
Isänsä taitavaksi soittajaksi opettama Lucia matkustaa Helsinkiin opettamaan muillekin luutunsoittoa. Matka saa kuitenkin ikävän käänteen, kun 13-vuotiaan Margareta-oppilaan isä kuolee kulkutautiin ja tyttö on vähällä joutua väkisin naitetuksi vanhalle kauppiaalle. Niinpä päättäväinen Lucia vie oppilaansa turvaan Tallinnaan, jonne heidän kanssaan matkustaa myös Margaretan serkku Vilppu.Jännittävä nuortensarja jatkuu seikkailulla vuoden 1562 Helsingissä ja Tallinnassa! Yllätyksellisessä, historiallisessa tarinassa esiintyvät myös Juhana-herttua ja Katariina Jagellonica.
 ja 3. osa Lucia ja Luka (BoD 2013)  ks esim
Ollaan Turussa vuonna 1562. Lucia Olavintyttärestä on tulossa Juhana-herttuan hovin luutunsoittaja ja Hannu-veljestä hovipoika, ainakin heidän isänsä mielestä. Asiat eivät mene kuitenkaan suunnitelmien mukaan: lyhytkasvuinen Lucia jätetään Turun linnan tornihuoneeseen eristyksiin Hannun paistatellessa herttuan suosiossa. Kun Hannu saa vihiä herttuakuntaa uhkaavasta juonesta, hän lyöttäytyy yhteen lyhytkasvuisen musikantti Lukan kanssa ja kehittää suunnitelman, jonka on tarkoitus auttaa myös Lucia-sisar pinteestä. Vihdoinkin nuortenkirja Juhana-herttuan ajan Turusta!Sukella päätösosan jännittävään seikkailuun, joka kruunaa sarjan yllättävyydellään ja upeilla, historiallisilla yksityiskohdillaan.
 Kirjasampo https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175924201914
https://www.sagaegmont.com/sagakids/

sunnuntai 14. elokuuta 2022

Tämän dokumentin katsominen oli minulle suuri elämys

Kaksi kaupunkia kaksi valokuvaajaa

Eugène Atget ja Berenice Abbott olivat kaksi klassisen valokuvauksen pioneeria, joiden ikoniset kuvat Pariisista ja New Yorkista puhuttavat vielä 100 vuotta myöhemmin. Miten näiden kahden valokuvaajan kohtalot kietoutuvat yhteen?  

yle Areena

tiistai 26. heinäkuuta 2022

Jari Tervo kirjoittaa 1500-luvusta


 Tervon romaani Mikael Agricolasta on ilahduttava uutinen 1500-luvun ystäville. Se on nyt tarjouksessa.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/lukemisto/fe8341e4-c856-52c6-a780-20a9da28445f

https://yle.fi/uutiset/3-12122651

maanantai 13. kesäkuuta 2022

Pitkä matka Firenzestä Turkuun

 


https://amnellanna.blogspot.com/2014/01/anna-amnell-firenzesta-turkuun.html

Matkani lastenkirjailijana Italian renessanssista Turun linnaan kesti 20 vuotta tuloksena kolme lastenromaania lyhytkasvuisesta tytöstä ja hänen seikkailuistaan 1500-luvun puolivälin Euroopassa. Italian renessanssi alkoi Firenzessä 1300-luvulla ja päätyi 200 vuotta myöhemmin Turun linnaan Juhana-herttuan ja Katariina Jagellonican hoviin. Kylmässä Pohjolassa renessanssin kukka ei ehtinyt elää vuottakaan, mutta sen tuoksu jäi, sen muisto, ja se kiehtoo meitä suomalaisia vieläkin.

 Olin vuonna 1991 kahden viikon matkalla Italiassa. Tein junamatkoja Ravennaan, Firenzeen, Venetsiaan ja kerran puolivahingossa Lorettoon, kun myöhästyin toisesta junasta. Roomassa olin pitemmän aikaa. Niin kuin miljoonat ihmiset ennen minua jouduin Italian lumoihin. Ennen kaikkea kauneus valloitti, nimenomaan Firenzen täydellisyys ja Italian taidemuseoiden ylenpalttinen yli-voimaisuus verrattuna kaikkeen, mitä olin ennen nähnyt.
 Kun seisoin Firenzessä 1500-luvulla rakennetun Uffizin palatsin taidegallerian ikkunan ääressä ja näin Arno-joen, Ponte Vecchion sillan ja ympäristönsä kanssa täydellisessä sopusoinnussa olevan kaupungin, mietin, keitä olivat ihmiset, jotka loivat tällaisen täydellisen kauneuden. Olin kohdannut italialaisen renessanssin.
 Italialainen taideasiantuntija Marco Chiarini kirjoittaa Firenzestä: ”Kaupunki on täydellinen kokonaisuus, johon mitään ei voi lisätä eikä mitään ottaa pois muuttamatta harmoniaa, jonka ihminen on antanut sille kahdeksan sadan vuoden aikana. Tuskin missään muussa kaupungissa liittyvät ihmisen pyrkimys ja luonnon luoma design niin hyvin yhteen.”





tiistai 31. toukokuuta 2022

Kyproksen. sodan pakolaisena Lontoossa

Maitoa ja riisimuroja, Vaatimatonta ruokaa kauniista astioista. Tästä ateriasta minulle tulee aina mieleen Lontoo kesällä 1974, jolloin saavuin sinne kolmen lapsen kanssa Kyproksen sodan pakolaisena. Olin saanut vakavan vatsataudin ja englantilaisen lääkärin määräyksestä pystyin syömään vain riisimuroja ja maitoa viikon tai kaksi. Suomen suurlähetystö oli järjestänyt meille Lontoosta hienon hotellin, jonka ruokasali oli kuin viktoriaanista aikaa kuvaavissa elokuvissa. Tarjoilijat toivat muille YK:n rauhanturvaajien vaimoille ja lapsille hienoja ruokia - ja minä söin riisimuroja ja maitoa. Laihduin monta kiloa. Minua haastateltiiin Suomessa radiossa ja monissa lehdissä. Kun lapset menivät kouluun, heidän luokkatoverinsa heiluttivat koulun pihalla sanomalehtiä ja kiljuivat: Te olette tässäkin sanomalehdessä. Kolme lasta oli siihen aikaan iso perhe.

sunnuntai 29. toukokuuta 2022

Pitäisi saada valmiiksi jatko-osa


 Misha Pasternak on fiktiivinen henkilö. Bolshevikkien vallankumousta Suomeen paenneen virkamiehen poika, syntynyt Suomessa. Lakitieteen kandidaatti, joka joutuu v.t. poliisipäälliköksi Savoon sillä kohtalokkaalla seurauksella, että rakastuu naiseen, jota epäillään rikkaan sukulaisensa murhasta. On ensimmäisen kylmän sodan aika vuosi 1951. 

https:/

torstai 26. toukokuuta 2022

Miten Venäjä pysäytetään ?

 


Kissinger uskoo vielä väitöskirjansa käsittelemän Wienin kongressin ajan (1814-1815) ajatteluun, jossa pyrittiin tasapainoisiin suhteisiin valtioiden välillä herrasmiessopimuksilla. Se oli aika ennen Marksia, ennen Hitleriä, ennen Putinia. Ajan pyörää on vaikeaa kääntää tässä tilanteessa taaksepäin.

Siis miten Venäjä pysäytetään parhaiten käymästä jatkuviin aggressiivisiin valloitussotiin? Ne luovat turvattomuutta ja jatkuvaa kärsimystä Euroopassa ja nyt jopa uhkaavat aiheuttaa globaalin nälänhädän?

lue esimerkiksi Risto Volanen Henry Kissingeristä puheen ollen

lauantai 21. toukokuuta 2022

Iloa kukista

Aamukävelyllä Aleksilla kuvattua. Hortensiat kuvasin jo Töölössä kukkakaupan edessä. Monta vuotta sitten,

 


torstai 12. toukokuuta 2022

Totuus Venäjästä

Odotan innolla Venäjän tappiota

"Johns Hopkinsin ja Cardiffin yliopistojen kansainvälisten suhteiden venäläissyntyisellä professorilla Sergey Radchenkolla on selvä käsitys siitä, mitä Venäjän tulee kokea, ja että se hyötyisi siitä myös itsekin."

https://www.verkkouutiset.fi/a/professori-odotan-innolla-venajan-tappiota/#ccefeb60 

maanantai 9. toukokuuta 2022

Venäjän pelko ja sen loppu


Valokuva: Anna Amnell
Kuva on otettu postitalon näyttelyssä
Koska kuka hyvänsä olisi voinut ottaa vastaavan kuvan, tällä kuvallani ei ole copyrightia, vaan se on vapaasti käytettävissä.

"Venäjä on läpi tuhatvuotisen historiansa ollut raakalaismainen, laajentumishaluinen ja yhtä hyvin vieraita kansoja kuin omia kansalaisiaankin säälimättömästi ryöstävä, orjuuttava ja tuhoava valtio. Se on vaihtanut nimeään ja hallintomuotoaan useita kertoja, mutta sen perimmäinen luonne ei ole olennaisesti koskaan muuttunut. Ajoittain se on ollut barbaarisuutensa ilmaisemisessa varovaisempi, mutta enimmäkseen se on käyttäytynyt luonteenomaisella tavallaan täysin pidäkkeettä ja ulkoisesta arvostelusta piittaamatta.

Karmeat tekonsa Venäjä on oikeuttanut kuvittelemalla itsensä milloin Rooman keisarikunnan perilliseksi, milloin kaikkien slaavilaisten kansojen ”suojelijaksi”, milloin sosialistisen maailmanvallankumouksen airueksi ja milloin joksikin muuksi fantasiamaailman valtioksi, jota mitkään moraalin tai ihmisyyden pidäkkeet eivät rajoita. "

lue lisää

Ville Rydman

https://www.verkkouutiset.fi/a/venajan-pelko-ja-sen-loppu/#ccefeb60

perjantai 6. toukokuuta 2022

Säilytä optimismi


 Hyvät elokuvat ja TV-sarjat pitävät henkisesti terveenä näin raskaana aikana.
 Kauneus lohduttaa.





lauantai 30. huhtikuuta 2022

Wivi Lönn suunnitteli kouluni Iisalmen tyttölyseon


 Iisalmen Tyttölyseo (1949-1957) Wivi Lönn designed this school. Otavan koulu, ent. kansakoulu, Iisalmi (1908)

www.mfa.fi/koulurakentaminen_1900
Vuonna 1957 Tyttölyseo siirtyi uuteen rakennukseen, josta tuli 1974 Juhani Ahon koulu. 2007- Nykyisin Wivi Lönnin suunnittelema rakennus toimii osana Edvin Laineen koulun tiloja. Keskustan ja Otavan koulut yhdistettiin 1.8.2007 jolloin myös koulun nimi muuttui Edvin Laineen kouluksi.
Koulun purkaminen ei ole ollut esillä. Rakennus on myös osa valtakunnallisesti merkittävää Kirkkoaukion puistoakselin kulttuuriympäristöä.

Wivi Lönn: Iisalmen kansakoulu (1908) Aleksanterin koulu, Otavan koulu
<a href="http://www.mfa.fi/koulurakentaminen_1900" rel="noreferrer nofollow">www.mfa.fi/koulurakentaminen_1900</a>

She was the first woman to be awarded the honorary title of "Professor" by the Finnish Association of Architects.

Finnish women architects from the beginning of 20th century.
<a href="http://virtual.finland.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=25776&LAN=ENG" rel="noreferrer nofollow">virtual.finland.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID...</a>

Olivia (Wivi) Lönn
<a href="http://www.kirjasto.oulu.fi/wivilonn/" rel="noreferrer nofollow">www.kirjasto.oulu.fi/wivilonn/</a>

The four windows in the middle belonged to my classroom. We were the first students of the school and were allowed to have this beautiful classroom. 




More photos of this school
<a href="http://www.flickr.com/photos/amnellanna/sets/72157594208058230/">www.flickr.com/photos/amnellanna/sets/72157594208058230/</a>

tiistai 12. huhtikuuta 2022

Anna Amnell: Pääsiäiskoristeiden symboliikkaa

Anna Amnell: Pääsiäiskoristeiden symboliikkaa:  Kuvat: Anna Amnell. Taas otetaan esille pääsiäiskoristeet - kukko, kana ja tiput, kerätään pajunoksia, värjätään pääsiäismunia sekä ost...

tiistai 22. maaliskuuta 2022

Ukrainan sodassa kuolleiden lasten muistolle




Ukraina 2022 Lapset kuolevat piiritetyissä kaupungeissa nestevajaukseen ja pommituksissa.


Ukrainan kansalliskukka


 

lauantai 19. maaliskuuta 2022

Ukrainan lapset


Putinin sodassa kuolleet lapset

”--petojen hallitsemaan maailmaan
on syntynyt lapsi
puhdas kuin tähti.
Jätämme viisautemme rauhan,
vaellamme vaarallisia teitä
maailman kuohuntaan ja julmaan taisteluun
lapsen tähden, uuden aamun tähden,
valmistaaksemme ihanan maan
viattomain jalkain astua.”
Katri Vala 1934

 Free image Bright colors. Flag of Ukraine. 

keskiviikko 16. maaliskuuta 2022

Helmet-lukuhaaste 2022



Helmet-lukuhaaste 2022 
 
Lukuhaasteen teemoja Anna Amnellin kirjoissa 
 Vakoilijoita pikkukaupungissa: lumi, faktaa ja fiktiota, 
 Tulva. Sotalapsuus syrjäkylässä: faktaa ja fiktiota, useita sukupolvia, lumi ja jää 

 Kirja, jonka tapahtumissa et itse haluaisi olla en haluaisi joutua kidutettavaksi
kuten Vakoilijoita pikkukaupungissa.
enkä kidnapatuksi /Kyynärän mittainen tyttö 
 Kirja kertoo ystävyydestä: Aurora ja Molly (Kirjapaja 1999) kuten kaikki kirjani 

 Lasten- tai nuortenkirja, joka on julkaistu 2000-luvulla: Lucia Olavintytär -kirjat Kyynäränmittainen tyttö (2004), Pako Tallinnaa (2006), Lucia ja Luka (2013) Vaahteralaakson Aurora. Yhteispainos kolmesta Aurora-kirjasta. (2014) Vakoilijoita pikkukaupungissa (2018) Tulva. Sotalaosuus syrjäkylässä (2020) 

Kirja kertoo historiallisesta tapahtumasta Aurora ja Pietarin serkut. Suurlakko vuonna 1905. Aurora.kirjat: Siirtolaisuus 1900-luvun alun 

Kirjan luvuilla on nimet: Kaikissa kirjoissani on luvuilla nimet. 

Kirjan on kirjoittanut toimittaja: Anna Amnell (vuoteen 1998 Pirkko Pekkarinen, vapaa toimittaja ja Kanadassa asuessa kolumnisti) 

Kirja liittyy lapsuuteesi: Tulva. Sotalapsuus syrjäkylässä 

Pieni kirja: Tulva. Sotalapsuus syrjäkylässä 

Kirja liittyy kansalaisaktivismiin: Aurora ja Pietarin serkut. Sortovuodet. 

Kirjan päähenkilö on alaikäinen: Kaikki lasten-ja Nuortekirjojeni tytöt ovat alaikäisiä 

Kirjassa kuvataan hyvää ja pahaa: Kyynäränmittainen tyttö, Vakoilijoita pikkkukaupungissa 

Kirjassa muutetaan uuteen maahan: Aurora-kirjat: Siiirtolaisuus Kanadaan. Lucia ja Luka: Lucian perhe pakenee Wittenbergiin 

Kirjailijan nimessä on luontosana: Nimi Amnell tulee latinan sanasta ’joki’ (’amnius’) 

Kirjassa seurataan usean sukupolven elämää: Tulva. Sotalapsuus syrjäkylässä. 
 Kirjassa toteutetaan unelma tai haave: Aurora Koivu haluaa taiteilijajksi ja pääsee opiskelemaan Ateneumiin Helsinkiin- 

Kaksi kirjaa, joiden kirjoittajat kuuluvat samaan sukuun.  GENIn mukaan etäserkkujani ovat mm: 
 6. serkkuja Juhani Aho, Maria Jotuni, Sakari Topelius 
7. serkkuja Mary Marck (Kersti Bergroth), Anni Swan, Arne Nevanlinna 
9. serkku Regina Rask 
13. serkku George Sand (Aurore Dupin)

Suomen Kirjasäätiön Kirja koulussa -kampanjassa 2005 koululaisten tuli verrata kahden kirjailijan kirjoja, nimittäin Anni Swanin Iiris rukkaa ja minun Aurora-kirjojani:
 "Vertaile tyttöjen kokemuksia Helsingissä. Kirjat kertovat samasta ajasta, mutta ne on kirjoitettu eri aikaan. Miten tämä näkyy kirjoissa? "


keskiviikko 9. maaliskuuta 2022

Pirkko Pekkarinen : Narnia fairy.tales for children gradu 1970

 Narnia-graduni on  nyt Kaisa-kirjastossa  

https://helka.helsinki.fi/discovery/fulldisplay?docid=alma9913272393506253&context=L&vid=358UOH_INST:VU1&lang=fi&search_scope=MyInstitution&adaptor=Local%20Search%20Engine&tab=DefaultSlotOrder&query=any,contains,Pirkko%20Pekkarinen&offset=0&fbclid=IwAR3TeEF-e7JuvDgKwXNoFOHFa8zybtwwE4u_GyyLEES2vSpxtO78L5ETqfI

tiistai 8. maaliskuuta 2022

Anna Amnellin Blogisisko-blogi: Naistenpäivän vietto alkoi Amerikassa jo vuonna 1909



May Wood Simonsa ja kansainvälinen naistenpäivä.

Naistenpäivän vietto alkoi Yhdysvalloissa jo vuonna 1909 Amerikan varhaisten sosialistien toimesta. Sitä vietettiin kaikkialla Yhdysvalloissa helmikuun 28. päivänä. Myöhemmin taloustieteen tohtoriksi Evanstonin yliopistossa väitellyt May Wood Simons toi idean vuonna 1910 Kööpenhaminan kansainväliseen kokoukseen, josta naistenpäivän idea levisi Saksaan ja muualle Eurooppaan ja vuonna 1911 vietettiin ensimmäistä kansainvälistä naistenpäivää.

May Wood Simonsin osuus Kansainvälisen naistenpäivän syntyyn on pyyhitty pois, sillä May Wood Simons oli alkujaan sosialisti, mutta luopui sosialismista, sillä hän koki, että se ei ajanut naistenoikeuksia. Hänen miehensä Algie Martin Simons erosi myös sosialismista Leninin vuonna 1917 muodostaman hirmuvallan jälkeen. 
Aina ajankohtaista. Tästä kirjoitin alkujaan jo vuonna 2004 ja sitten uudestaan
 Feminismin kuumat aallot

Anna Amnellin Blogisisko-blogi: Naistenpäivän vietto alkoi Amerikassa jo vuonna 1909: Naistenpäivän vietto alkoi Amerikassa jo vuonna  1909 May Wood Simonsa ja kansainvälinen naistenpäivä. Naistenpäivän vietto alkoi...

perjantai 4. maaliskuuta 2022

Miksi maailmamme on tullut hulluksi?

 


Miksi maailmamme on tullut hulluksi? Kun filosofit toitottavat yliopistoissa ja julkaisuissaan vuosikymmenet, että realistista totuutta ei ole, on vain ihmisten erilaisia mielipiteitä, se näkyy nyt ihmisten elämässä ja politiikassa ympäri maailmaa.

Postmodernismi on ollut taiteessa ja arkkitehtuurissa piristävä, mutta elämänfilosofiana se on katastrofaalinen. Kuva: Prahassa hauska rakennus "Tanssiva talo".Frank Gehry "Fred and Ginger" .

tiistai 22. helmikuuta 2022

Lunta puiden oksilla


 Minusta tuntuu siltä, että en ole nähnyt koskaan noin paljon lunta puistolehmuksen hennoilla oksilla.



perjantai 11. helmikuuta 2022

Sorsat Töölönlahdella


 Sorsat Töölönlahdella. Mieheni päiväkävelyllä ottama kuva .

Käsin, kirjoituskoneella vai sanellen?

Kuvat: Anna Amnell

Kirjoitin ensimmäiset kaksi lehtijuttuani 1970-luvulla käsin, vein valmiin tekstin konekirjoittajalle ja sitten Suomen Kuvalehteen. Mieleen tulee romanttinen aika, jolloin kirjailija kirjoitti käsin ja vei silkkinauhalla sidotun paperinipun konekirjoittajalle.

Ostimme lapsillemme kotitietokoneen 1980-luvun alussa eli heti kun niitä tuli Kanadassa kauppoihin. Sikäläisen koulun konekirjoituksen opettaja kertoi minulle, että tietokoneiden tulo teki hänestä suositun, varsinkin pojat ryntäsivät hänen kursseilleen. Kirjoitin Torontossa lehtijuttuni pienellä punaisella kirjoituskoneella, jonka ostin eläinsuojeluyhdistyksen kirpputorilta. Harmittaa, että heitin sen roskalaatikkoon Myllypurossa, jossa asuimme ensimmäisen vuoden Suomeen palattuamme.

Vielä nykyäänkin jotkut kirjoittavat käsin Ei ihme, sillä tietokoneet tulevat yhä monimutkaisemmiksi ja aiheuttavat kaikenlaisia ongelmia. Ehkä olisi viisasta hankkia itselleen manuaalinen kirjoituskone, sillä ei tiedä mitä maailmasssa tapahtuu. Tietenkin aina on saatavissa kynä ja paperia.

Olen ajatellut itse siirtyä vähitellen kokonaan saneluun iPhonella. Joillakin oli varaa palkata jo keskiaikana nykyajan sihteeriä vastaava kirjuri, jolle kirjailijat sanelivat muistelmansa tai romaaninsa. Vielä 1900-luvun alkupuolella oli tavallista, että kirjailija kirjoitti käsin ja vei konekirjoittajalle. Kirjoituskoneita oli kuitenkin ollut jo 1800-luvulla ja niitä käyttävät edelleen jotkut kirjailijat. Kuuluisin heistä lienee Danielle Steele, josta kerrotaan seuraavassa artikkelissa