Aline Griffith, Aline Romanones: The Spy Wore red
Ne, jotka eivät tunne Aline Griffithiä, hädin tuskin uskovat hänen järisyttävää elämäntarinaansa todeksi. Ikävystyneestä mallitytöstä tuli toisen maailmansodan aikana salainen agentti Eurooppaan, josta hän löysi myös unelmiensa prinssin. Hänen ensimmäinen muistelmateoksensa "The Spy Wore Red" kertoo ajasta, jollon hän kulki revolveri ja syanidikapseli iltalaukussaan ja¨paljasti Hitlerin agentteja Espanjan seurapiirien keskeltä.
Oli vuosi 1943 ja 19-vuotias Aline Griffith oli ikävystynyt. Hänen molemmat veljensä olivat sodassa, toinen lentäjänä Euroopassa, toinen sukellusveneessä Tyynellä valtamerellä. Aline oli lähtenyt pienestä kotikaupungistansa New Yorkiin etsimään seikkailuja ja jännitystä elämäänsä ja päätynyt hienon muotihuoneen mannekiiniksi.
- Se oli tylsin vaihe elämässäni. Seisoin kuin aivoton huonekalu keskellä huonetta, ja ympärilläni oli ihmisiä, jotka pistelivät minua nuppineuloilla sovittaessaan päälleni muotiluomuksia.
Kun Aline valitti elämänsä yksitoikkoisuutta eräälle tuttavalleen, tämä lupasi suositella häntä hallituksen työhön, jotta hän pääsisi Eurooppaan. Aline pukeutui huolellisesti, oikaisi silkkisukkiensa saumat ja meni haastatteluun. Hänet hyväksyttiin heti vakoilijakouluun, "Farmille", jossa hänestä tehtiin naispuolinen James Bond: hän oppi sähköttämään, ampumaan, valehtelemaan, kehittämään alkujaankin erinomaista muistiaan ja tietämään miten tappaa ihminen paljain käsin.
Rakkaus vakoilijatoveriin
Kävi myös aivan kuten vakoilijaelokuvissa: agentti 527 alias Tiikeri rakastui häikäisevän komeaan eurooppalaiseen mieheen, josta hän ei tiennyt mitään, ei edes oikeaa etunimeä. Romanssi vakolijatoverin kanssa oli kielletty, siksi tunteet oli salattava. Pierre lähetettiin jonnekin Eurooppaan. Sitä ennen hän antoi Alinelle safiirisormuksen ja korvakorut. Aline ei tiennyt, näkisikö häntä enää koskaan.
Aline joutui erikoistehtävään Madridiin. Espanja oli toisen maailmansodan aikana kansainvälisen vakoilun keskus. Gestapon agentteja oli siellä runsaasti, sillä Hitler halusi Francon puolelleen. Alinen tehtävänä oli saada selville, ketkä espanjan seurapiirien keskushenkilöistä olivat Hitlerin vakoojia.
Kukapa olisi osannut epäillä, että 20-vuotias lapsenomaisen hento Aline oli salainen agentti. Hän oli espanjalaisemman näköinen kuin espanjalaiset, oli käynyt katolisen tyttöjen collegen ja puhui ranskaa ja espanjaa. Mukanaan pieni matkalaukku, jonka sisältö ei paljastanut häntä, Aline lensi sotilaskoneessa Eurooppaan. Samassa lentokoneessa matkusti myös William Casey, josta oli tuleva myöhemmin CIA:n johtaja.
Ruumis flyygelissä
Jo ensimmäisenä päivänä Euroopassa Aline näki muistutuksen ammattinsa vaarallisuudesta: frakkipukuisen miehen kuolleena tikari selässä ylellisen kasinon lattialla. Se oli erään vakoilijan loppu. Mutta myös Aline oli valmis uhraamaan henkensä taistelussa Hitleriä vastaan.
Aline Griffith oli nimellisesti amerikkalaisen öljyfirman palveluksessa. Hänellä oli hyvä palkka, jolla hän saattoi ostaa ylellisiä vaatteita ja vuokrata edustavan huoneiston. Vielä vuosi aikaisemmin hänellä ei ollut koskaan edes omaa huonetta.
Häntä kiehtoivat Espanjan loisto ja ihmisten hienostuneet eurooppalaiset tavat. Alkoi juhlien, seurapiirielämän, vakoilun ja romantiikan karuselli, joka oli muuttava täysin keskiluokan perheessä kasvaneen Alinen elämän. Aline valloitti pian itselleen ystäviä kauneudellaan ja moitteettomalla käytöksellään. Hän ystävystyi myös sen ajan kuuluisimpaan härkätaistelijaan Juan Belmontoon, jonka järjestämiä henkivartijoita hän pakeni usein luullen heitä saksalaisiksi agenteiksi.
Vauhti Alinen työssä kiihtyi. Revolveri ja syanidikapseli käsilaukussaan hän tutki seurapiirijuhlien aikana epäilyksenalaisten huoneita, valokuvasi vieraskirjoja ja juotti totuussseerumia saksalaismieliselle aatelismiehelle, joka yritti lähennellä häntä. Järkytyksekseen hän löysi vakoilijatoverinsa kanssa erään tuttavansa murhattuna ja kätkettynä flyygeliin. Oli natsien huumorintajua lähettää epätoivotut henkilöt flyygelin sisällä konttikuljetuksessa Etelä-Amerikkaan. Myös Aline joutui murhayrityksen kohteeksi, mutta ampui viime hetkessä ahdistajansa. Hän oli siis paljastunut.
Totuus Pierrestä
Jännitys lisääntyi, kun Aline sai vihjeen, että joku hänen työtovereistaan oli kaksoisagentti. Hän epäili esimiestäänkin ja raportoi suoraan Washingtoniin. Tunnelma kuumeni myös yksityiselämässä, sillä Alinen ihastuksen kohde Pierre saapui Madridiin.
Valmisteltiin liittoutuneitten maihinnousua Etelä-Ranskaan, ja Alinen mieluisana tehtävänä oli välittää siitä ohjeet Pierrelle, joka lähetettiin laskuvarjolla Marseilleen valmistelemaan suurta päivää. Maihinnousu oli suuri menestys, ja kaikki juhlivat paitsi Aline: maihinnousu ei tapahtunutkaan Marseilleen vaan Saint-Tropez'hen. Pierre oli kaksoisagentti, ja Alinea oli käytetty välittämään hänelle vääriä tietoja. Aline oli raivoissaan sekä Pierrelle, joka oli ollut petturi, että esimiehilleen, jotka eivät olleet luottaneet häneen. Alinea lohdutettiin sanomalla, että Pierre olisi tappanut hänet epäröimättä, jos hän olisi nähnyt Alinen tietävän, että hän oli myynyt sielunsa Hitlerille. Oliko Pierre surmannut hänen ystävänsä ja yrittänyt murhauttaa hänetkin?
Jenkkitytöstä espanjalaiseksi kreivittäreksi
Oli kuitenkin jotain, joka osoittautui aidoksi, Luis-nimisen espanjalaisen nuoren miehen rakkaus. Ensi tapaaminen ei ollut lupaava. Aline oli juuri saapunut Madridiin, ja hotellin aulassa häntä lähestyy komea vihreäsilmäinen vaaleatukkainen mies, joka kantaa hänen laukkunsa hissiin ja yläkerran huoneeseen. Aline tarjosi hänelle juomarahaa, mutta mies kieltäytyi. Aline ajatteli, että tämä oli saksalainen vakoilija.
Myöhemmin Aline tapasi Luisin ystäviensä luona, ja Luis kertoi lahjoneensa kantajan saadakseen olla hetken Alinen seurassa. Alinen ystävyys syveni myöhemmin rakkaudeksi, ja hän erosi 24-vuotiaana salaisen agentin työstään ja meni naimisiin Luisin kanssa, joka peri aikanaan Espanjan arvostetuimpiin ja vanhimpiin kuuluvan Romanones-suvun linnan ja tittelit.
- Kun menin naimisiin, päätin näyttää espanjalaisille, että amerikkalainen nainen voi tehdä kaiken minkä hekin eli pitää avioliiton koossa, saada lapsia, oppia kaiken sisustamisesta ja huonekaluista, panna päähänsä mantillan, puhua kuutta kieltä ja tanssia flamencoa. Hän on tehnyt kaiken tuon ja paljon muutakin: hän on ollut maailman parhaiten pukeutuneitten naisten listalla, Euroopan ja Aasian kuninkaallisten ystävä, kirjoittanut artikkeleita hienoihin lehtiin ja pitänyt vuosikausia luentoja ulkopolitiikasta.
Kreivi ja kreivitär Romanones asuvat osan vuodesta Madridissa, osan 1200-luvulla rakennetussa linnassaan ja osan New Yorkissa huoneistossa, jonka Aline on kalustanut pikku-Espanjaksi punakultaisine saleineen. Aline omisti ensimäisen kirjansa kolmelle Luisille, miehelleen, pojalleen ja pojanpojalleen. 40 avioliittovuoden jälkeen hän ylisti miehensä huumorintajua ja ymmärtäväisyyttä. Hän myöntää kirjansa lopussa, että monien espanjalaisten on varmaan vaikeaa uskoa, miten outoa polkua Aline on tullut arvokkaan Romanones-suvun jäseneksi.
Mikä on saanut Amerikan Mata Hariksi sanotun kreivittären kirjoittamaan nuoruudestaan? Yhdeksi syyksi hän sanoo, että hän tapasi Pierren 40 vuotta myöhemmin San Salvadoressa. Pierre oli yhä yhtä charmikas ja edelleen entisessä työssään, vakoojana. Niin oli myös Aline, sillä 1960-luvulla William Casey ilmoitti, että häntä tarvittaisiin jälleen. 64-vuotia Aline on yhä vakooja, vaikka hän ei olekaan enää salainen agentti. Aline kirjoittaa toista osaa romaanimuotoiseen kirjaansa, josta tulisi vauhdikas elokuva.
Tämä artikkeli ilmestyi vuonna 1989 : "Romanonesin kreivittären hurja nuoruus: Mallitytöstä tuli Amerikan Mata Hari."- Eeva 7/1989, 78-80
copyright: Pirkko Anna Amnell
Lisähuomautus: Aline Griffithin [1923- 2017] työ Madrissa pelasti tuhansien ihmisten hengen. Aviomiehensä kuoleman jälkeen (1987) Aline Romanones ryhtyi kirjoittamaan omaelämäkerrallisia romaaneja, joista on tehty Broadway-musikaali ja TV-minisarja. Hän palasi vanhaan työhönsä muutaman kerran, mm paljastamaan KGB:n agentin Natosta. Hän tunsi henkilökohtaisesti myös latinalaisamerikkalaisen terroristin Carlosin. Nyt jo yli 80-vuotias Aline Romanones kirjoittaa edelleen.
Lisähuomautus 2. 26.4.2018 :Uskon, että Aline Romanobesin tarina on vaikuttanut mm äskettäin Suomessakin nähtyyn sarjaanm, jossa on nuoria naisia vakoilijoina Espnjassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti