Näytetään tekstit, joissa on tunniste Vaahteralaakson Aurora. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Vaahteralaakson Aurora. Näytä kaikki tekstit

perjantai 1. helmikuuta 2019

Aurora-kirjat kertovat sortovuosista


Nettikaupoista myös E-kirjana

Kesällä 1903 Aurora lähtee Suomesta karkotetun isänsä luo Kanadaan. Kun isää ei löydy, hän menee palvelustytöksi torontolaiseen kartanoon. Läheisessä laaksossa Aurora tapaa Thomasin, ja hänen elämänsä suunta muuttuu.
1905: Aurora tulee Helsinkiin taidekouluun ja asuu serkkunsa Olgan kanssa tätinsä luona Bulevardin puutalossa. Olga kaipaa Terijoelle ja Pietariin, Aurora Pariisiin, jossa Thomas opiskelee. Yllätysvieraita ja jännittäviä vuoden 1905 tapahtumia.
Kolmannessa osassa Aurora ja Thomas palaavat Vaahteralaaksoon ja selvittävät kartanon salaisuudet.
Yhteispainos: Aurora - Vaahteralaakson tyttö (1991, 2. p. 1992): Aurora ja Pietarin serkut (1993): Aurora ja villikyyhkysten aika (1995).

keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Lehmukset ja sokerivaahterat

lehmus sateessa

Tätä lehmusta seurasin kaksikymmentä vuotta. Se oli kuin ystävä.

Lehmukseni

Tämä lehmus kasvaa Helsingissä Johanneksenpuiston laidalla, jossa asuin siihen aikaan, kun kirjoitin historiallliset nuortenkirjani Aurora Koivusta, fiktiivisestä sortovuosien ajan suomalaistytöstä. Auroran isä, kasvitieteilijä ja lehtimies Aug. Koivu  karkotetaan Suomesta ja muuttaa Kanadaan. Sinne lähtee Aurorakin isäänsä etsimään. Kirjoittaesani palasin mielessäni Torontoon, jossa asuin yhdeksän vuotta, vuodet 1979-1988.


003-1-1

Toronton seutu muodostui viimeisen jääkauden aikana eli noin 12000 vuotta sitten. Tämä Don-joen laaksossa sijaitseva puisto on mukana Aurora-kirjoissa sellaisena, kuin se oli 1900-luvun alussa.

Syvät laaksot muodostavat Torontoon urbaanin metsän. Laaksojen jyrkät reunat, vuolaasti tulvivat joet ja laaksoissa usein raivonneet rajut myrskyt ovat olleet syynä siihen, että laaksoihin ei ole  rakennettu taloja. Suurin osa laaksoista on säilytetty luonnonpuistoina, jotka ovat miltei koskemattomassa tilassa. Laaksojen luonto on ainutlaatuista, sillä jääkauden aikana niihin muodostui aivan oma kasvillisuus, joka poikkeaa niitä ympäröivästä luonnosta. Don Valley -laaksossa kasvoi yli 40 metriä korkeita sokerivaahteroita, jotka olivat yli metrin läpimitaltaan. (Charles Sauriol "Remembering Don")

Suurin laaksoista, Don Valley, on Suomessakin tunnettu Ernest Thompson Setonin luontokirjoista, joissa se esiintyy vielä luonnontilassa. Ernest Thompson Seton asui kouluvuotensa 1800-luvun loppupuolen Torontossa, jonne hänen perheensä oli muuttanut Englannista.

Aurora-kirjojen Vaahteralaakso on yhdistelmä useita laaksoja, joissa kävelin mieheni kanssa, kun asuimme Torontossa.  Pidin luontopäiväkirjaa laaksossa kävellessäni, sillä aloin jo 1980-luvun lopppuolella suunnitella kirjaa Torontosta. Laaksolla oli siinä hyvin tärkeä osuus. Niinpä esikoiskirjani alkaakin kuvauksella laaksosta, joka on tavallaan yksi päähenkilöistä sekä ensimmäisessä että kolmannessa kirjassani. Ne alkavat tästä myyttisestä laaksosta. Toronton synty ensimmäisessä ja kolmannessa myrsky, joita oli laaksoissa usein.


P1020996

Ks Helsingin Sanomat/Kaupunkikirjat/Toronto, ja löydät Aurora-sarjan sieltä. Kirjoitin ensimmäiset kolme Aurora-kirjaa nimellä Pirkko Pekkarinen.

Kirjoitin Kanadasta käsin lehtiartikkeleita suomalaisiin lehtiin, muiden muassa artikkelini sokerivaahteroista Suomen luonto -lehteen. Mutta kirjoitin Aurora-kirjat vasta palattuani Suomeen, 1990-luvulla.

Lue lisää: Kuinka Aurora-kirjat saivat alkunsa?
Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora on , jossa on kolme ensimmäistä Aurora-kirjaa vuosilta 1991-1995. Kirjana ja e-kirjana


Lisäys: Kaivopuisto? Kun Aurora palaa Suomeen opiskelemaan Atenumissa taiteilijaksi, hän kävelee usein Kaivopuistossa. Siellä kävelin minäkin, ja mieheni juoksi siellä kahdenkymmenen vuoden ajan joka toinen päivä. Banner-kuvan Kaivopuisto-kuvani alkuperäisenä Flickrissä.

Lisäys 2: Kirjoitin myös kaksi ensimmäistä Lucia Olavintytär -kirjaa Johanneksenpuiston laidalla asuessani. Viimeisen niistä kirjoitin Runeberginkadun varrella, paikalla jossa oli ensimmäinen "Helsinki", pieni kylä. Siellä muinaisen suon päällä kasvavat nyt nuoret puistolehmukset. Mukana kuvassa on Amerikka, jossa olin vaihto-oppilaana koululaisena. Pohjois-Amerikan luonto on myös osa minua.

Lehmusten katu

lauantai 14. helmikuuta 2015

Helsingin Sanomat kirjoittaa ystävänpäivänä omakustanteista


Sain tänä aamuna "ystävänpäivälahjaksi" muutaman rivin mainintaa Hesarissa. Kuvassa aloitteleva ja optimistinen Anna Amnell vuonna 1991

”Omakustanteeseen voi päätyä myös silloin, kun alkuperäinen kustantaja ei enää halua ottaa kirjasta uusia painoksia tai jatkaa sarjaa.
Esimerkiksi Anna Amnell on julkaissut BoD:n kautta yhteisniteen Vaahteralaakson Aurorasta kertovista tyttökirjoistaan sekä jatkanut kyynäränmittaisen Lucia-tytön myöhempiä vaiheita.
--
Omakustantaja joutuu myös venymään moneksi: kirjailijan ja kuvittajan työn lisäksi on hallittava yritysjohtajan, graafisen suunnittelijan, oikolukijan, markkinoinnin, viestinnän, myynnin, logistiikan ja postittajan taidot.
Nykyään tiedotukseen käytetään sekä sosiaalista mediaa että vanhanaikaista puskaradiota. Anna Amnell perusti omakustanteilleen blogit, joiden kautta hän tekee kirjoja tunnetuksi.”
Päivi Heikkilä-Halttunen: Lastenkirjaomakustanteena vai yhteisörahoituksella? Kun isoilla kustantamoilla on tiukempaa, lastenkirjailijat ja kuvittajat etsivät uusia tapoja saada töitään esiinHS/KULTTUURI 14.2.2015

http://www.hs.fi/kulttuuri/a1423811823911?ref=hs-art-lue-seuraavaksi-1

Aurora-kirjat 1991-1999 ja 2014: esittely ja otteita kirja-arvosteluista

Lucia ja Luka : kirjan esittely ja kirja-arvosteluja

Firenzestä Turkuun : Näin syntyivät Lucia-kirjat.

Haastattelu Hesarissa vuonna 1996 Aurora-kirjoista [Kirjoitin kolme ensimmäistä kirjaani nimellä Pirkko Pekkarinen]


perjantai 30. tammikuuta 2015

Uusimmat kirjani




Anna Amnell: Kyynärän mittainen tyttö ja poika. 2013 Books on Demand
ISBN 978-952-498-842-1
Itsenäinen jatko-osa kirjoihin Kyynärän mittainen tyttö (2004)  ja Pako Tallinnaan (2006)

Lucia Olavintytär -blogi:
Lucia ja Luka 2013. Esittely. Kirja-arvosteluja

Tässä kotisivublogissani:
Anna Amnell: Firenzestä Turkuun. Miten syntyivät Kyynärän mittainen tyttö (Lasten Keskus 2004 , Pako Tallinnaan (Lasten Keskus 2006 ) sekä Lucia ja Luka (Books on Demand 2013)
http://amnellanna.blogspot.fi/2014/01/anna-amnell-firenzesta-turkuun.html


Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora: Aurora, Vaahteralaakson tyttö (1991, 2. painos) - Aurora ja Pietarin serkut (1993) - Aurora ja villikyyhkysten aika (1995).

Lue tästä blogista:
Vaahteralaakson Aurora on yhteispainos Aurora-kirjoista

Anna Amnellin kirjoista sanottua

Aurora-blogi : Aurora-kirjat ja 1900-luvun alun kultttuuri, muoti, historia
http://aurorakirjat.blogspot.fi

Myös Blogisisko-blogissa
http://blogisisko.blogspot.fi/2014/08/anna-amnell-vaahteralaakson-aurora-2014.html


lauantai 2. elokuuta 2014

Vaahteralaakson Aurora on yhteispainos Aurora-kirjoista




Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora (Yhteispainos)



1991, 1.painos

Esikoisteokseni ilmestyi vuonna 1991. Pöydällä joukko juuri painosta tulleita kirjoja. Ja alla yhteispainos vuosina 1991-1995 ilmestyneistä Aurora-kirjoista.


Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora (Yhteispainos)
Tietoja kirjasta:

Tekijä: Amnell, Anna
Teoksen nimi: Vaahteralaakson Aurora/Anna Amnell ; kuvitus: Matti Amnell, Institute of  Migration Archive
Julkaisutiedot:  Helsinki: Books on Demand, 2014 (Norderstedt, Saksa: Books on Demand, 2014)
ISBN: 978-952-286-355-3


ekirja
Huomautus: Yhteispainos ilmestynyt ensi kerran vuonna 2014


Sisältö: Aurora – Vaahteralaakson tyttö; Aurora ja Pietarin  serkut ; Aurora ja villikyyhkysten aika  

Huomautus: Ilmestyneet aikaisemmin nimellä Pirkko Pekkarinen: Aurora – Vaahteralaakson tyttö (1991, 2.p 1992); Aurora ja Pietarin  serkut (1993); Aurora ja villikyyhkysten aika (1995) 

Kieli: suomi

Aineistolaji: KIRJA/BOK

Ulkoasu: 362 s. ; kuv. ; pehmeäkantinen; 14,8 x 21

Muu nimike:

Aurora 1-3

Asiasanat:

1903, 1905, 1906, 1900-luvun alku

Aurora Koivu, fikt. , Vaahteralaakso, fikt.

romaanit, historialliset romaanit, tyttökirjat, nuortenkirjallisuus, kaunokirjallisuus

siirtolaisuus, kanadansuomalaiset, Kanada, Toronto,

Helsinki, sortovuodet,  suurlakko

kansainvälisyys, luonto,
kummitukset,

Lisätietoja

Ilmaiset arvostelukappaleet kirjabloggaajille ja toimittajille Books on DEmand


Kuvituksena on poikani Matti Amnellin kuvitusta kirjasta Aurora ja Molly (1999)  sekä Matin tekemiä Aurora-kirjojen kansikuvia. Mukana on myös Insitute of Migration Instituten lainaama siirtolaisen postikortti ja Aune Kämäräisen ottama kirjailijakuva loppukirjoitukseni Lukijalle alkuun.
Tämän kirjoituksen lopussa on tarkat tiedot kirjasta, joka on ilmestynyt elokuun alussa.

Mitä Aurora-kirjoista sanottiin niiden ilmestyessä:

1990-luku:

Lue Irja Båsk: Aurora-kirjatkin osallistuvat piikakeskusteluun. Helsingin Sanomat 18.9. 1996 (haastattelu)

"Rasismista ja kansallisesta itsekkyydestä on mahdollista ohjata ulos näin kiehtovalla tavalla."
Anna-Maija Raittila [Aurora - Vaahteralaakson tyttö 1991, 2. painos 1992]

"--kertojanansiot ovat miljöökuvauksessa, lähes visuaalisissa Kanadan luonnon ja maisemien tunnelmissa."  Kerttu Manninen [Aurora - Vaahteralaakson tyttö 1991,1992]

"Vuosisadan alun pikkuporvarillinen pääkaupunki juhlineen, juoruineen ja kommelluksineen on elävänä läsnä. - - Henkilöistä Olga on aidoin. Hän on juuri niin raikas, raju ja mököttävä, kuin vain murrosikäinen tyttö voi olla." Eila Jokinen [Aurora ja Pietarin serkut]


"Kokonaan oma suvaitsevaisuuden ja ihmisarvokysymysten problematiikka kätkeytyy romaanien herrasväen ja palveluskunnan välisiin suhteisiin. Tämä on kummankin romaanin keskeisiä teemoja."
Salla Korpela [Aurora-vaahteralakson tyttö 1991 ja Aurora ja Pietarin serkut 1993]

"Osäkerhet, men även framåtande och äventyrslust samsas inom de tre böckernas pärmar. Olika åldersgrupper serveras internationell underhållning. Här finns möjlig historisk förankring, miljökännedom och insikt i den föräldralösa 18-åringens livsöde och trots det 100-åriga perspektivet tangerar den beresta pedagogen --många dagsaktuella problem. "
Majlis Qvickström, HBL [Aurora ja villikyyhkysten aika 1995]


"Kirjan kerronta on sujuvaa ja mukaansatempaavaa, jännitystäkin löytyy. Sopii hyvin nykynuorten luettavaksi kielenkäyttönsä ansiosa, sillä kirjan kieliasu on loistava." Outi Lievonen, Kirkko ja kaupunki

"Nuortenkirja on tavallisesti kevennetty versio elämän ongelmia, pelkoja ja vastuksia, mutta onnellisesta lopusta pidetään huolta. Sama koskee Auroraa, mutta vanhassa kaavassa ei ole mitään pahaa. On hyvää tekevää pelätä, jännittää ja rentoutua myönteisen lopun riemussa."
Tuula Hortamo, Iisalmen Sanomat

"Lastenkirjallisuuden mittakaavassa Amnell onnistuu kuvaamaan luokkayhteiskunnan rujoutta siinä missä laaksomaiseman romanttista pehmeyttäkin." Ismo Loivamaa [Aurora ja Molly 1999]

Helsingin Sanomat/Kaupunki-kirjasto, Toronton kohdalla löydät  Aurora-sarjan (Kirjoitin ensimmäiset kolme kirjaa nimellä Pirkko Pekkarinen)
P1020996

tiistai 28. tammikuuta 2014

Lyhyesti: Anna Amnellin kirjoista sanottua

Aurora_kansi-2

Info på svenska/Kirjasampo.fi/Anna Amnell



Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora 2013 on yhteispainos kirjoista
Aurora, vaahteralaakson tyttö 1991 (2. painos 1992), Aurora ja Pietarin serkut (1993) ja Aurora ja villikyyhkysten aika (1995) 362 sivua 
ISBN 978-952-286-355-3 BoD 
Lopussa on kirjoitukseni Lukijalle. 

Aikaisempi tuotanto: Aurora-kirjat 1990-luvulla

Ensimmäinen kustantajani Kirjapaja siirtyi monien muidenkin kustantajien lailla julkaisemaan pelkästään aikuisten kirjoja.  Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora on omalla kustannuksela tehty yhteispainos kirjoista Aurora, vaahteralaakson tyttö 1991 (2. painos 1992), Aurora ja Pietarin serkut (1993) ja Aurora ja villikyyhkysten aika (1995)


 24 vuotta myöhemmin:

Sheferijm-blogissa kesällä 2017:
Aurora ja villikyyhkysten aika on hieman erilainen kuin aiemmat sarjan teokset, vaikka jatkaakin  Auroran ja Thomasin vaiheita ja kaipuu Pariisiin kytee edelleen nuorten mielissä. Erilaisuus tulee kummitustarinasta ja lopun jälkisanoista, jotka tavallaan luovat tarinaan legendamaista ja fantasianomaista otetta."
Lue koko arvostelu
Sheferijm-blogista


ks myös

Sheferijm - ajatuksia kirjoista. - [Anna Amnell] Pirkko Pekkarinen: Aurora-Vaahteralaakson tyttö 1991. Arvostelu 15.5.2016

Sheferijm - ajatuksia kirjoista. - [Anna Amnell] Pirkko Pekkarinen: Aurora ja Pietarin serkut 23.7.2016

Sheferijm - ajatuksia kirjoista. - [Anna Amnell] Pirkko Pekkarinen: Aurora ja villikyyhkysten aika!  13.6.2017

http://sheferijm.blogspot.fi/2017/06/pirkko-pekkarinen-aurora-ja.html



Blogissa ”Tuhansia sivuja” 2015
http://tuhansiasivuja.blogspot.fi/2015/12/aurora-vaahteralaakson-tytto.html

--  jostain syvältä nousi kaipuu Pienen Runotytön maailmaan ja Anna-kirjojen aikaan. Pekkarisen kirjan kansi suorastaan hehkui tuota entisaikaa herkällä Auroran kuvallaan.
--
Kun kyseessä on tyttökirja, voisin kuvitella sen kohderyhmää kiinnostavan ennen kaikkea tarinan romanttisen puolen ja matkajännityksen. Kirjalla on kuitenkin paljon ulottuvuuksia, ensinnäkin sen historiakytkökset ja silloiset olot Suomessa, Toisaalta Auroran palvelijan rooli ja tarinan vauraiden nuorten joutilas elämäntyyli asetetaan tarinassa rinnakkain. Yhteiskuntaluokkien erot ovat selkeät.
Mielenkiintoinen sukellus hetkeksi toiseen aikakauteen, omiin tyttökirjavuosiin vuosikymmenten taakse ja sipaisuun yhteen Suomen historian vaiheeseen."



Mitä Aurora-kirjoista sanottiin niiden ilmestyessä:
1990-luku:
"Rasismista ja kansallisesta itsekkyydestä on mahdollista ohjata ulos näin kiehtovalla tavalla."
Anna-Maija Raittila [Aurora - Vaahteralaakson tyttö 1991, 2. painos 1992]

"--kertojanansiot ovat miljöökuvauksessa, lähes visuaalisissa Kanadan luonnon ja maisemien tunnelmissa."  Kerttu Manninen [Aurora - Vaahteralaakson tyttö 1991,1992]

"Vuosisadan alun pikkuporvarillinen pääkaupunki juhlineen, juoruineen ja kommelluksineen on elävänä läsnä. - - Henkilöistä Olga on aidoin. Hän on juuri niin raikas, raju ja mököttävä, kuin vain murrosikäinen tyttö voi olla." Eila Jokinen [Aurora ja Pietarin serkut]

"Kokonaan oma suvaitsevaisuuden ja ihmisarvokysymysten problematiikka kätkeytyy romaanien herrasväen ja palveluskunnan välisiin suhteisiin. Tämä on kummankin romaanin keskeisiä teemoja."
Salla Korpela [Aurora-vaahteralakson tyttö 1991 ja Aurora ja Pietarin serkut 1993]

"Osäkerhet, men även framåtande och äventyrslust samsas inom de tre böckernas pärmar. Olika åldersgrupper serveras internationell underhållning. Här finns möjlig historisk förankring, miljökännedom och insikt i den föräldralösa 18-åringens livsöde och trots det 100-åriga perspektivet tangerar den beresta pedagogen --många dagsaktuella problem. "
Majlis Qvickström, HBL [Aurora ja villikyyhkysten aika 1995]

"Kirjan kerronta on sujuvaa ja mukaansatempaavaa, jännitystäkin löytyy. Sopii hyvin nykynuorten luettavaksi kielenkäyttönsä ansiosa, sillä kirjan kieliasu on loistava." Outi Lievonen, Kirkko ja kaupunki

"Nuortenkirja on tavallisesti kevennetty versio elämän ongelmia, pelkoja ja vastuksia, mutta onnellisesta lopusta pidetään huolta. Sama koskee Auroraa, mutta vanhassa kaavassa ei ole mitään pahaa. On hyvää tekevää pelätä, jännittää ja rentoutua myönteisen lopun riemussa."
Tuula Hortamo, Iisalmen Sanomat

"Lastenkirjallisuuden mittakaavassa Amnell onnistuu kuvaamaan luokkayhteiskunnan rujoutta siinä missä laaksomaiseman romanttista pehmeyttäkin." Ismo Loivamaa [Aurora ja Molly 1999]


Lucia ja Aurora -kirjat

2000-


Anna Amnell "--on aiemmissa kirjoissaan paneutunut innostuneesti ja asiantuntevasti 1800- ja 1900-luvun vaihteen historiaan. Valtiollisen historian ohella kirjailijaa kiinnosti Aurora-kirjoissa elämäntapojen ja kulttuurivirtausten tarkastelu. Nyt Amnell on paneutunut 1500-luvun eurooppalaiseen historiaan. --Amnellin kirjan seikkailujuoni seurailee historian mahdollisuuksia, kuvittelee ja keksii toden rajoissa." Ismo Loivamaa [Kyynärän mittainen tyttö 2004]
   
 "Amnellille ominaiseen tapaan tarinan myötä lukija saa kosketuksen kuvattuun aikakauteen useissa maantieteellisissä pisteissä --Kokonaisuus on vaihteleva, rikas ja kerrontatekniikka lastenkirjaan moderni --taitava kerrontatekniikka uppoaa paikkojen, episodien ja henkilöiden vaihdoksiin. --"
Kaarina Kolu [Kyynärän mittainen tyttö 2004]

    [Amnell] on sommitellut myöhäiskeskiaikaan sijoittuvan kehitystarinansa kunnianhimoisesti, elävöittäen aikakautta tarkkaan harkituin yksityiskohdin - uuvuttamatta lukijaansa liiallisella tiedolla, vuosiluvuilla ja muilla detaljeilla. Suomen historiaan Lucian seikkailut linkittyvät Juhana-herttuan kautta.--" Päivi Heikkilä-Halttunen (Kyynärän mittainen tyttö 2004]

 "Anna Amnell on historiallisen lasten- ja nuortenromaanin taitaja, joka tarjoaa lukijoilleen sekä autenttisuutta, romantiikkaa että jännitystä."
Teresia Volotinen [Pako Tallinnaan 2006]

"Toisen keskeisen näkökulman kirjaan [Lucia ja Luka] tuo rohkea ja Lucian tavoin seikkailunnälkäinen Luka. Vauhdikkaaseen  ja romanttiseen juonikuvioon, jossa varkaat suunnittelevat  Lucian lisäksi Katariina Jagellonican ryöstöä, joutuu mukaan myös Juhana-herttua. Taustalla häämöttää itse Iivana Julma." Anne Volanen [Lucia ja Luka 2013]

"Keskiajan ja renessanssiajan taitekohtaan vuoteen 1562 Turkuun sijoittuva Lucia ja Luca on kaikkien historian ystävien toivekirja. Amnellin valttina on tarkka ja eloisa historian kuvaus, joka ei silti uuvuta lukijaa liialla nippelitiedolla.
Amnell kirjoittaa aistimusvoimaisesti: lukija tuntee karhean kankaan ihollaan, eritteiden, ruuan, tervan ja savun tuoksut sekä aistii Turun linnan muureista huokuvan kylmyyden ja puheensorinan."
 
Päivi Heikkilä-Halttunen kirjoittaa  Lastenkirjahylly
[15.2.2014 myönnettiin dosentti Päivi 
Heikkilä-Halttuselle ansiokkaan kriitikon Vaaskivi-palkinto. )

”' Lucia ja Luka' on seitsemäs Anna Amnellin historiallinen nuortenromaani ja kolmas osa Lucia Olavintyttären vaiheista renessanssiajan Euroopassa kertovasta sarjasta. Uutena henkilöhahmona sarjaan astuu Luka Dalmatialainen, Venetsiasta kotoisin oleva musikantti, joka Lucian tavoin on kääpiökasvuinen ja jo siksi Lucian erityismielenkiinnon kohde---
Amnell kuvaa luontevasti renessanssiajan arkea: asumista, vaatetusta, ruoka- tapakulttuuria. --”
Virikkeitä-lehden päätoimittajan Kaarina Kolun pitkä kirja-arvostelu, josta yllä pieni osa.
Kolu, Kaarina: Amnell, Anna: Lucia ja Luka. Kyynärän mittainen tyttö ja poika. Kuv. Matti Amnell. BoD - Books on Demand - Virikkeitä: Suomen Nuortenkirjanevoston julkaisu 2013: 4, s. 53. 2013.
Kaarina Kolu on Virikkeitä -lehden päätoimittaja.


"Anna Amnell jatkaa lapsille ja varhaisnuorille tarkoitettua kirjasarjaansa lyhytkasvuisesta Luciasta. Lucia ja Luka  (BOD, kuvittanut Matti Amnell) kertoo Turun linnan renessanssiloistosta Juhana-herttuan aikaan.
  Lucia Olavintyttären perhe perhe koettaa parhaansa saadakseen osansa kukoistavan kaupungin antimista, mutta valtapolitiikan suhdanteet muuttuvat epäsuotuisiksi.
   Kirjassa on pientä jännitystä, salaliittoja ja paljastuksia, mutta seikkailujuonen rinnalla myös sydämellisiä tuokioita, kun Lucia tapaa toisen lyhytkasvuisen, Venetsiasta tulleen musikanttipoika Lukan.
  Kirjailija on perehtynyt aikakauteen niin hyvin, että turkulaisesta 1500-luvun elämästä välittyy luonteva ja mielenkiintoinen kuva. Paikka paikoin teksti olisi vaatinut hiomista, mutta muutoin kirja täydentää mukavasti historiallisen lastenkirjallisuuden valikoimaa.”

Ismo Loivamaa: Turkulaista hovielämää. Sydämellisiä tuokioita. – Ismo Loivamaa. Kuukauden kirjat Lapsen maailma 2/2014, sivut 60-61.

UUSIN KIRJA_ARVOSTELU:


UUSIN:

 Grönholm, Jouko: Lucia Olavintytär elää Juhana-herttuan ajan Turussa. Turun Sanomat/alio 24.3.2016Kirjoittaja on turkulainen toimittaja ja kriitikko. Hän on julkaissut muun muassa teoksen Kirjojen Turku. 

http://www.ts.fi/mielipiteet/aliot/856578/Lucia+Olavintytar+elaa+Juhanaherttuan+ajan+Turussa?jako=d1359a71394fe30819909ef88cce65b0