Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pirkko Anna Amnell. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pirkko Anna Amnell. Näytä kaikki tekstit

lauantai 27. kesäkuuta 2020

Onko Suomea olemassa?


Kun seuraa vaikkapa Facebookin kirjoituksia, tuntuu usein, että Suomea ei ole olemassakaan. Kirjoitetaan esimerkiksi uskonnosta, kuin se olisi täällä sama kuin nykyisen Amerikan Trumpia kannattavat fundamentalistit tai nykyisen Venäjän ortodoksinen kirkko, jota Putin käyttää hyväkseen. Sama koskee ilmastokysymyksiä, naisten asemaa tai mustien asemaa tai törkeän rikkaita, joita meillä ei ole.
Enemmistömme on nykyään halveksitttua valkoista väestöä, joka on aina ihaillut mustien kulttuuria ja niitä harvoja afroamerikkalaisia tai muita tummaihoisia, jotka ovat uskaltautuneet tulemaan kylmään pohjoiseen maahamme, jossa hengityskin jäätyy talvellla.
Enemmistön uskonto on vahvasti körttiläinen ja väritön luterilaisuus, joka on kuivaa ja terveellistä kuin hapankorppu, vaikka sitä tarjotaankin nykyään useasti demarimausteilla. Meillä noiden mainitsemieni alojen ongelmat ovat pieniä, kuin kärpäsen kakkahiukkasia maailmankartalla.
Mutta me haluamme olla maailmanmenossa mukana, vaikka suurin osa suomalaisista ei tarjoa aineistoa noihin muotiongelmiin, joiden kautta Suomessa useimmiten käydääb poliittista tai moraalista keskustelua. Helsinkiläisellä uimarannalla mellakoineet ja poliisien kimmppuun käyneet pojat osuivat asian ytimeen, kun sanoivat Me haluttiin olla amerikkalaisia.
Korona ei tunne rajoja. Siihen meidän täytyy suhtautua vakavammin kuin nyt ja eristäytyä varsinkin entisistä herroistamme ruotsalaisista ja venäläisistä, joissa roikumme edelleen kiinni.

Kuva on opiskeluajoiltani 1960-luvun alusta ja oli esillä Turun kirjamessuilla Suomen nuorisokirjailijoitten valokuvanäyttelyssä, johon lisäsin silloin tuon tekstin. Alkuperäisen kuvan otti Aune Kämäräinen, joka opiskeli siihen aikaan Ateneumissa.

lauantai 4. huhtikuuta 2009

Tervetuloa



Kukkiva magnolia Torontossa pihallamme

Olen kerännyt tähän kotisivublogiin tietoa kirjoistani, niiden kuvittajasta ja kirjoittajasta sekä muutamia vanhoja blogikirjoituksiani ja lehtijuttujani. Yritän supistaa hakusanojen määrää, josta syystä laitoin tähän luettelon kirjoituksista. Pääset niihin kirjoittamalla tai kopioimalla kirjoituksen nimen ja hakemalla sen blogin vasemmassa yläreunassa olevasta kohdasta "Hae blogista".
[Anna Amnell, Pirkko Pekkarinen, Pirkko Anna Amnell]

Uutta
Anna Amnell: Vakoilijoita pikkukaupungissa 2018 
Kirja.arvostelu:
Pirjo Nenola: Anna Amnell muistelee kirjansa välityksellä kouluaikojensa pikkukaupunkia. Iisalmen Sanomat 8.5.2018.
http://edition.pagesuite.com/infinity/article_popover_share.aspx?guid=089bd4b0-4e37-404b-ac4e-1ad325b86b55

Vanhat kotisivut kertovat

In English:
Lucia, an ell-sized girl (16th century, growth hormone deficiency, historical novel for young people)
Anna Amnell's historical novels for children

Kuvittaja:
Matti Amnell

1500-luku:

Kyynärän mittainen tyttö
Pako Tallinnaan
Kirjoituksia 1500-luku

Aurora-kirjat:

Kuinka Aurora-kirjat saivat alkunsa
Auroran kummit ja kaimat
Aurora. Vaahteralaakson tyttö
Aurora ja Pietarin serkut
Aurora ja villikyyhkysten aika
Aurora ja Molly

Kirja-arvosteluja (luettelo)
Kirja-arvosteluja

Blogikirjoituksia:

Minä olen Blogisisko
Omaelämäkerralliset kirjoitukset
Lapsi ikkunassa
Lapsuuteni
Kouluvuoteni
Vaihto-oppilas
Veska (Käsilaukku, mummo)
Kultaiset kädet (ukki)
Mummo ja ukki (Mummot pissasivat seisaaltaan. Ukin kessumaa)
Suomalainen lapsuus. (Runebergin "Lähteellä")
Monot ja saappaat
Haastattelut (luettelo)
Tervetuloa lukemaan kirjailijoista
Syksy kaupungissa (kuva)
Kesäkirjat (Kesä ja lukeminen)
Joulu 1500-luku, Aurora, joulu, joululukemista
Omaelämäkerralliset kirjoitukset
1500-luvun asun ompeleminen nukelle.

Lehtijutut:

Pirkko Anna Amnellin lehtijuttuja. Anna Amnell, Pirkko Pekkarinen, Pirkko Anna Amnell

keskiviikko 17. joulukuuta 2008

Vanhat kotisivut kertovat




Valokuvat menneiltä vuosilta ovat ottaneet: Aune Kämäräinen, Kirjapajan valokuvaaja ensimmäisen kirjani ilmestyttyä, Iisalmen Sanomat sekä jälleen Aune Kämäräinen.






"Lyhyetkin maininnat Anna Amnellin elämäntaipaleesta
kuvastavat vilkasta ja usealle taholle suuntautunutta elämää. Opiskelu niin Suomessa kuin Yhdysvalloissa, vallankumouksen ja sodan kokeminen Kyproksella 70-luvun puolivälissä ja lähes kymmenvuotinen siirtolaisuus Kanadassa ovat antaneet sekä käytännön elämänkokemusta että tietoa. Osa tästä kokemisesta on siirtynyt taustaksi ja innoittajaksi – lähihistorialliseen kirjasarjaan, jossa kuvataan suomalaistytön elämää vuosisadan alun Kanadassa ja sortovuosien Suomessa.
Vuonna 1999 julkaisi kirjailija – silloin jo nimellä Anna Amnell – astetta pienemmille lukijoille tarkoitetun version Aurora-teosten ensimmäisestä osasta."
Blinnikka, Vuokko: Pirkko Pekkarinen [Anna Amnell]. – Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2. Toim. Ismo Loivamaa. Hki 1999: BTJ Kirjastopalvelu, s. 197-199.
Blinnikka, Vuokko: Anna Amnell. – Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3. Toim. Ismo Loivamaa. Hki 2001: BTJ Kirjastopalvelu, s. 10-13.


"Osäkerhet, men även framåtande och äventyrslust samsas inom de tre böckernas pärmar. Olika åldersgrupper serveras internationell underhållning. Här finns möjlig historisk förankring, miljökännedom och insikt i den föräldralösa 18-åringens livsöde och trots det 100-åriga perspektivet tangerar den beresta pedagogen Pirkko Pekkarinen (= Anna Amnell) många dagsaktuella problem. Övernaturliga fenomen utreds till allas lättnad och happy-end-känslan infinner sig stilentligt."


Majlis Qvickström kirja-arvostelussa:
Tuffa unga kvinnor. Sommar i Toronto.
Hufvudstadsbladet 9. 9. 1996 '



ja uudemmat

Lucia ja Luka. Kyynärän mittainen tyttö ja poika. 
2013 BoD, 120 sivua. ISBN 9789524988421. 
Lucia Olavintytär Juhana-herttuan ja Katariina Jagellonican hovissa. 
Ilmestyy loka-marraskuussa 2013. 

Pako Tallinnaan. 2006. Lasten Keskus. Kyynärän mittainen Lucia pakenee Tallinnaan ystävänsä Margaretan kanssa, kun 13-vuotias Margareta aiotaan naittaa ulkomaalaiselle kauppiaalle.


Kyynärän mittainen tyttö. 2004. Lasten Keskus. Kyynärän mittaisen Lucian seikkailuja 1500-luvun Suomessa ja Englannissa. Lasten LukuWarkaus 2005 -palkintoehdokas. An Ell-Sized Girl [Lucia Olavintytär, Kyynärän mittainen tyttö]




Lucia Olavintytär -blogi




Lucia-kirjoista sanottua:


"Kuinka yhdistää homeinen keskiaika ja jännittävät juonenkäänteet niin elävästi ja hauskasti, että myös nopeatempoiseen fiktioon tottunut nuoriso innostuu?
Historiallinen nuortenkirja on haastava tekijälleen. Anna Amnellin viides historiallinen nuorisoromaani [Kyynärän mittainen tyttö] on oiva esimerkki siitä, kuinka tehtävä on suoritettu kunnolla.--" Meidän perhe 1/2005, sivu 19.


"Anna Amnell on historiallisen lasten- ja nuortenromaanin taitaja, joka tarjoaa lukijoilleen sekä autenttisuutta, romantiikkaa että jännitystä." Teresa Volotinen


" Lukijalle syntyvä kuva aikakaudesta on sosiokulttuurisesti rikas: ollaan vuoroon hämäläiskartanossa, merimiesten joukossa laivalla, lontoolaisessa ruokatuvassa ja Englannin hovissa. --Kokonaisuus on vaihteleva, rikas ja kerrontatekniikka lastenkirjaan moderni." Kaarina Kolu


Kyynärän mittainen tyttö on -- "ennen muuta seikkailuromaani, jossa taitava kerrontatekniikka uppoaa paikkojen, episodien ja henkilöiden vaihdoksiin." Kolu, Kaarina. Virikkeitä 4/2004, 66-67.


AURORA-sarja


Aurora Koivu muuttaa Amerikkaan 1900-luvun alussa Suomesta karkotetun isänsä luo ja palaa Suomeen opiskelemaan taidetta. Kirjapaja 1991 (2. painos 1992), 1993, 1995, 1999.


Anna Amnellin Aurora-sarjan kirjat ovat loppuunmyytyjä. Niitä voit lainata kirjastosta. Tutustu Aurora-kirjojen maailmaan lukemalla Aurora-blogia.
http://aurorakirjat.blgspot.com


Jäsenyys kirjailijajärjestöissä: Suomen Kirjailijaliitto, Suomen Nuorisokirjailijat ja Helsingin kirjailijat




Kirjoituslipasto ennen:


"Toinen varsin mielenkiintoinen ja monipolvinen luettava on Anna Amnellin kirjoituslipasto. Sen kanssa vierähtää tovi jos toinenkin. Elämänmakuista itsensä toteuttamista. Lisäksi Annalla on rinnakkaisia sivustoja, joita hän yhdistelee luontevasti ja kiinnostavasti. "
Villikanin lokikirja 29.10.2005

Törmäsin ihanaan, Anna Amnellin kirjoituslipastoon ja jäin ihan lipaston aarteiden lumoihin! Hallatar (Una Reiman) 19.1.2006



Kuvat: Anna Amnell

Näin se alkoi: 


Eräänä päivänä hakkasin Torontossa keittiön pöydän ääressä punaista kirjoituskonettani ja näin mielessäni kolmiulotteisena, kuin monivärisenä hologrammina vaalean tytön, joka pyyhki pölyjä viktoriaanisessa kartanossa. Annoin tytölle nimen Aurora ja aloin kirjoittaa. Muutimme takaisin Suomeen yhdeksän vuoden siirtolaisuuden jälkeen ja jatkoin kirjaani uudesta suomalaisesta Aurorasta, sortovuosien tytöstä, joka joutuu muuttamaan vuonna 1903 Kanadaan etsimään Suomesta karkotettua isäänsä. Syntyi Aurora vaahteralaakson tyttö (1991, 2. Painos)

Vaihto-oppilas

Pirkko 1956 elokuussa

"Every human being on this earth is born with a tragedy -- He's born with the tragedy that he has to grow up. That he has to leave the nest, the security, and go out to do battle. He has to lose everything that is lovely and fight for a new loveliness of his own making, and it's a tragedy. A lot of people don't have the courage to do it."
Helen Hayes

Olin ottanut (jo kauan sitten lopettamaani) nettimuistikirjaan joka päiväksi mietelauseen, jonka tarjoaa The Quotations Page. Tämän kirjoituksen alussa oleva mietelause tuli esille eilen (16.10.2005). Se sopii hyvin näin viikon alkuun.

Sen esittäjä Helen Hayes oli lapsitähti, josta kasvoi First Lady of American Theatre ja jonka ura kesti suuren osan viime vuosisataa sekä näyttämöllä, elokuvissa että televisiossa. Hän liittyy erääseen muistoon kouluvuosilta.

Olin ollut koko kouluajan pikku näyttelijä, joka oli mielellään mukana satunäytelmissä ja lausui runoja kevät- ja joulujuhlissa. Sitten menin AFS-stipendiaattina Yhdysvaltoihin. Eräänä iltana Helen Hayes esitti TV:ssä jonkun runon. En muista, mikä se oli, ei ainakaan hänen lempirunonsa.*  Vaikutus oli murskaava. Hayesin esitys oli niin loistava, että omat lausumiseni tuntuivat aivan surkeilta sen rinnalla. Ei auttanut, että AFS-äitini oli neuvonut jatkuvasti tyttölaumaansa, viittä tytärtään ja minua: Älkää koskaan verratko itseänne muihin.

Palasin Suomeen ja takaisin kouluun kahdeksi vuodeksi. Rehtori pyysi minua tapansa mukaan taas lausumaan jossain juhlassa. Minä kieltäydyin. Rehtori suuttui ja haukkui minut pataluhaksi. Olin tullut hänen mielestään Amerikassa ylpeäksi ja halveksin kouluani. En suostunut lausumaan koskaan sen jälkeenkään. Minusta tuntui, ettei rehtori antanut koskaan anteeksi "röyhkeyttäni". Teinikunnan näytelmässä esiinnyin kerran, mutta siihen olikin muut syyt - siellä oli eräs tärkeä henkilö, joka tuli näyttelemään ratkaisevaa roolia elämässäni.

Minä lopetin lausumisen, hävisin alkuunsa yhden taistelun. Mutta joku sotapäällikkö on sanonut: Olemme hävinneet taistelun mutta emme sotaa. Elämässä on monia todellisia vaihtoehtoja. Nuorena ei tajuakaan, kuinka monia, vaikka haaveileekin kaikenlaista. Meidän persoonallisuutemme ja kohtalomme eivät ole kiveen hakattuja. Meillä on mahdollisuus kasvaa moneen suuntaan. Meistä kustakin on moneen, ja elämä on kasvun paikka.

Olen monesti ajatellut, että televisiolla saattaa olla tuollainen murskaava vaikutus moniin nuoriin nykyäänkin. Ehkä siksi ei lauleta enää Maamme-laulua urheilukilpailuissa tai virsiä hautajaisissa eikä lauleta paljon muuallakaan - paitsi ehkä karaoken vapauttamana.

Elämä on liian täynnä kilpailua, nämä blogitkin, jotka voisivat olla virkistäviä ja luoda yhteyksiä ja jopa ystävyyssuhteita erilaisten ihmisten välille. Blogit ovat meitä varten emmekä me niitä varten.

Blogini ovat listalla, mutta eivät kilpailumielessä - vain luettavissa.

Tämä kirjoitus on ilmestynyt 17.10.2005 Blogisisko 1 -blogissani nimellä "Elämä on kasvun paikka varsinkin vaihto-oppilaalle.

*Shakespearen Shall I compare thee to a summer's day?
Thou art more lovely and more temperate:

lauantai 6. joulukuuta 2008

Haastattelut

writer, Finland

Kuva: Anna Amnell vaihto-oppilaana, kuva eräästä haastattelusta. 
2/2018 päivitetty lista
1956-

Anna Amnell [oik. Pirkko Anna Amnell, vuoteen 1998 Pirkko Pekkarinen, os Kolehmainen] haastattelussa, omaelämäkerralliset kirjoitukset, vaihto-oppilasvuoden haastattelut


omaelämäkerrallista:


Amnell, Anna: Firenzestä Turkuun. - Tyyris Tyllerö 4/2013, sivut 7-12. 

Amnell, Pirkko Anna: Pappilajouluja. [Paluumuutto Kanadasta.] – Kotimaan joulu 1999, s. 18-22.

Pekkarinen, Pirkko [=Anna Amnell]: Aurora, vaahteralaakson tyttö. – Syksyn kotimaiset esikoiskirjailijat lähikuvassa. Kirjakauppalehti 1991: 7.

Pekkarinen, Pirkko [=Anna Amnell]: Kun koti kävi ahtaaksi. – Luovaa iloa: nuorisokirjailijoiden vuosikymmeniä. Toim. Ismo Loivamaa. – Helsinki: Suomen Nuorisokirjailijat ry, 1996, s. 60-61

Pekkarinen, Pirkko [=Anna Amnell]: Iltarippikoulu ei sykähdyttänyt. Riparimuisto. – Kotimaa 20.6.1996.


Haastattelut, lehdistö ja kirjat:

Anon: Pöytälaatikosta kirjailijaksi – yhdellä klikkauksella. Anna Amnell [haastattelu] - Rovinssi 4/2013, sivut 29-30. Rovinssi on Suomen maakuntakirjailijat Ry:n lehti  Vastaukseni haastatteluun U

Anon: Aurora ja Pietarin serkut on rakkaudentunnustus vanhalle Helsingille. [Haastattelu.] – Kamppi-Eira 10.11.1993.

Blinnikka, Vuokko: Pirkko Pekkarinen [= Anna Amnell]. – Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2. Toim. Ismo Loivamaa. Hki 1999: BTJ Kirjastopalvelu, s. 197-199.

Blinnikka, Vuokko: Anna Amnell. – Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3. Toim. Ismo Loivamaa. Hki 2001: BTJ Kirjastopalvelu, s. 10-13.

Båsk, Irja: Aurora-tyttökirjatkin osallistuvat piikakeskusteluun. [Haastattelu.] – Helsingin Sanomat 18.9.1996. ks myös HS:n arkistosta: HS- Kaupunki - 18.9.1996.

Grönholm, Jouko: Lucia Olavintytär elää Juhana-herttuan ajan Turussa. Turun Sanomat/alio 24.3.2016. Pääkirjoitussivun alakerta-artikkeli. Kirjoittaja on turkulainen toimittaja ja kriitikko.

Ks. kansio, jossa kuva kirjan kannesta ja  kirjassa olevasta tekstistäni, jonka tutkija kirjoitti käyttäen blogieni tietoja ja tekstejä. Ensimmäinen asuntoni Helsingissä.
https://www.flickr.com/photos/amnellanna/albums/72157650587608046
 

Hyvärinen, Hannu: Pekkariset loivat kanadansuomalaista kulttuuria. [Anna Amnell, haastattelu.] – Kanadan Uutiset (Vuodesta 2012), jota sanottiin siihen aikaan Vapaaksi Sanaksi, Toronto 21.7.1988. Se oli Kanadan vanhin suomalaislehti, puolueeton ja poliittisesti riippumaton. 

Hyvärinen, Helena: Ihannevuosi ulkomailla. [Haastattelu.] – Kodin Kuvalehti 2004: 1, s. [Siirtolaisuus ja paluumuutto]

Junkkari, Lari: Aurora-kirjojen kirjoittaja Pirkko Pekkarinen [= Anna Amnell]: Nuoret tarvitsevat ihanteita. [Haastattelu.] – Sana 15.12.1993.

Kettunen, Raili: Satuhahmoja ja herrasneitejä. [Aurora-kirjojen maailma. Piikatyttöjä ja herrasneitejä vuosisadan alun Helsingissä ja Torontossa -näyttely Richardinkadun kirjastossa.] – Kotimaa 20. 9. 1996.

Kinnunen-Riipinen Lilja: Coppercliffin [sic; oik. Copper Cliff ] iisalmelainen pappila. [Haastattelu.] – Salmetar 18.6. 1980. 1980-luku

Koivulahti, Elvi: Kahden kerroksen väkeä Aurora-kirjoissa. [Haastattelu.] – Iisalmen Sanomat 14.10. 1996.

Korpela, Salla: Pirkko Pekkarinen [= Anna Amnell] kirjoittaa tytöille elämyksellistä historiaa. Roihutkoon romantiikka! [Haastattelu.] – Kirkko ja kaupunki 13.10.1993.

Kämäräinen, Aune: Kaivoskaupungin roskispennusta pappilan lemmikiksi. Tiinan ihmeellinen kohtalo. [Tiina-kissa esiintyy omana itsenään 1. Aurora-kirjassa.] – Kissafani 1994: 6, s. 22-24.

Laurila, Natalia: Lastenkirja on tärkein kirjallisuuden laji. Juttusarja esittelee luovaa kirjoittamista opettajan, harrastelijan ja kirjailijan näkökulmasta. Tässä viimeisessä osassa haastatellaan kirjailija Anna Amnellia. - Vihdin Uutiset, sunnuntaina 17.syyskuuta 2006, s. 5.

Laurila, Natalia: Sananvapauden jäljillä. - Vihdin uutiset 17.9.2006. s. 5.

Lukka, Anneli: Aurora - kanadansuomalainen tyttöromaanin sankaritar. - Vapaa Sana, Thursday, December 9, 2004. No 50, s. 3. [haastattelu]

Mantere, Liisa: Romantiikan kauneus pehmentää arkea. [Haastattelu.] – Kauneus ja terveys. 1994: 7, s. 26-29 (Arto)

Mervi, Aino: Miksi en lähtenyt bikineissä. [Haastattelu Kyproksen sodan ajalta.] – Lasten kanssa sirpalesuojassa, sotilaskoneessa, leirillä. Uusi Anna 6.8.1974. 1970-luku

Nenola, Pirjo: Anna Amnell kertoi sankarittarensa Lucian ajasta. -
Iisalmen Sanomat/Kulttuuri, 27.10.2004. [haastattelu]

Paananen, Rauni: Vaahteramäen [sic] tytöstä tuli vahingossa ajankohtainen. [Haastattelu.] – Iisalmen Sanomat 16.11.1991.

Paananen, Rauni: Pirkko Pekkarisen [= Anna Amnell] Aurora ja Pietarin serkutkin sen kertovat: Kansallisuus ei ole rodussa ja kielessä vaan sydämessä. [Haastattelu.] – Iisalmen Sanomat 16.9.1993.

Pekkarinen, Hanna: Sukupolvien ketju kiehtoo kirjailijaa. Ihminen löytää itsensä suvustaan. [Haastattelu.] – Pekkarinen-sukuseuran lehti. 8. (1997), s. 7.

Piha, Tiina: Pääsiäiskoristeisiin kätkeytyy piilotettuja merkityksiä. Kirkko ja me 3/2010 (PDF)

Pyykönen, Anna-Leena: Kanadan vuodet näkyvät Anna Amnellin tuotannossa. Laaksot ja sokerivaahterat jättivät jälkensä. – Canadan Sanomat,  nykyään Kanadan Sanomat, January 25, 2012.

Seppälä, Olli: Nimeä vaihtamassa. – Käytäväpuheita. – Kotimaa 7.5.1999

Qvickström, Majlis: Sommar i Toronto.: Tuffa unga kvinnor. – Hufvudstadsbladet 9. 9. 1996

Julkaisemattomat lähteet:

Kämäräinen, Aune: "Kirkon torppareina" pappilasta toiseen. [Haastattelu 31.5. 2003.] – Suomen kulttuurihistorian haastattelututkimus. Hiiden opisto/Avoin yliopisto/Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus.

Saarimäki, Eija: C.S. Lewis, vuosisadan klassikko. Haastattelussa Pirkko Pekkarinen [= Anna Amnell]. – CAF jäsenkirje 1998:1.

Vaihto-oppilasvuosi. Kuvat leikealbumissa:


The New York Times kirjoitti meistä vuoden 1956-1957 AFS- vaihto-oppilaista etusivullaan kahdesti:

Foreign Teen-Agers Here to Study. - The New York Times, August 19, 1956. [The New York Times, archives) Kuva stipediaateista saapumassa New Yorkiin.

760 Exchange Students Chant 'We Like Ike' as President Greets them. [kuv - The New York Times, Friday, July 19, 1957. [The New York Times, Archives] Kuva meistä vaihto-oppilaista istumassa Valkoisen talon nurmikolla kuuntelemassa presidentti Eisenhowerin puhetta.

 Muut lehdet (mm):

Koulun oma lehti tietenkin ja mm nämä:

Exchange Student Arrives. Finnish Student Arrives For Year of School Here. - The Billings Gazette August, 1956 (elokuu,  old articles in Anna Amnell Album)

Group Surprises Hall Diteman With Housewarming Pitch-in Supper.  [Ryhmäkuva. Otin maalaustunteja Hall Ditemanilta. Kuvassa mm luokkatoverini ja AFS-vuoden ystäväni Fred Jackson, jolla oli sivuosa (The Duke Brunswick) elokuvassa Waterloo (1970)  ] -  The Billings Gazette, Sunday Morning, September 9, 1956.

Kathryn Wright: Finland's Christmas Customs Are Recalled. [ haastattelu] - The Billings Gazette, Sunday Morning, December 9, 1956.

Foreign Students Organization Outlines Activitis. Student Group is Organized. - The Billings Gazette, Sunday Morning, May 12, 1957. [photo of Kappa Phi]

Lukuisia kuvia ja lehtiuutisia samassa lehdessä, mm: "Hiland's Club is Scene of Annual Formal Party for Senior Students [seurapiirikutsut golf-klubilla, kuva iltapuvussa]. - The Billings Gazette, Sunday morning, June 2, 1957.
Uutisia puheista, joita pidin: "Finnish Student to be in Red Lodge (suomalaisseutu) Friday" tai Tales of the Town: " Pirkko Kolehmainen [= Pirkko Anna Amnell], exchange student from Finland --will speak on 'This is my country'--jne)

Stipendivuoden lopulla kiersimme busseilla  useilla paikkakunnilla, ja meitä kuvattiin. Minua ja erästä englantilaista poikaa haastateltiin radiossa. Lehtiartikkeli Clinton Herald lehdessä"City Hosts Colorful Gathering of 65 Foreign Students". jne

lauantai 14. heinäkuuta 2007

Omaelämäkerralliset kirjoitukset

Tästä blogista kuten muistakin löydät ne hakusanoilla "Family stories", omaleäkerrallista, lapsuus, lapsuuteni, kouluvuodet jne. Lisäksi mm:

Opiskelijaäidin curriculum vitae

Pieni Roobertinkatu 4-6

Nämä löydät hakusanojen avulla Blogisisko (1-3) -blogista:
Opiskelija-asunnot Helsingissä: Iso Roobertinkatu 17-19
Hirmumyrsky Helsingissä - Iso Roobertinkatu 17-19
Helsinki kotikaupunkina
Joulu Merimiehenkadun huoneessa ja keittiössä
Uimassa Hesassa

Nooakin arkki Suomenlinnassa (Asuimme Suomenlinnassa 1970-luvun alussa. Blogissa on kuvasarja Suomenlinnasta.)

Kissat kirjoissani

mm. nämä:

1960-luku: Opiskelijaäidin curriculum vitae
Opiskelija-asunnot Helsingissä

Iso Roobertinkatu 17-19


Anna Amnellin muistoja -

Tero Halonen: Iso Roobertinkatu 17-19. 100-vuotiaan talon historiikki. 2012
Ks. myös Opiskelija-asuntoni
https://www.flickr.com/photos/amnellanna/albums/72157650587608046
 


Hirmumyrsky Helsingissä - Iso Roobertinkatu 17-19


Pieni Roobertinkatu 4-6

Helsinki kotikaupunkina

Joulu Merimiehenkadun huoneessa ja keittiössä

Uimassa Hesassa

Nooakin arkki Suomenlinnassa. (Asuimme Suomenlinnassa 1970-luvun alussa) (Klikkaa tekstin alla olevaa sanaa 'Suomenlinna', jotta näet kaikki Suomenlinna-kirjoitukseni ja kuvat Suomenlinnasta)

Kissat kirjoissani
Gramofoni, levysoitin, radio
Blogisisko -blogien omaelämäkerrallisia kirjoituksia. Ks, myös hakusana "henkilökohtaista".

keskiviikko 10. tammikuuta 2007

Pirkko Anna Amnellin lehtijuttuja



Päivitetty 10/2014 (linkit) Huom! Mukaan ovat tulleet muutamat blogikirjoitukseni ja kirjoissa olevat artikkelit.
Olen kirjoittanut lehtijuttuja nimillä Anna Amnell, Pirkko Anna Amnell, Pirkko Pekkarinen.

Kirjoitin ensimmäisen lehtijuttuni opiskeluaikana vuonna 1970 kovassa rahapulassa Suomen Kuvalehteen. Aiheena oli Sikamessias-kantelu, uskonnon ja kulttuurin love-hate-suhde pahimmillaan. Haastattelu ilmestyi 2.10. 1970, samalla viikolla, kun Sikamessias-juttu tuli uudelleen esille oikeuteen. Lue haastattelu Sikamessias-kantelija tekee vain mitä käsketään.
Toisen jutun Suomen Kuvalehteen kirjoitn vuonna 1973. Se oli Suomessa vierailleen buddhalaismunkin haastattelu, ja julkaisin sen nimimerkillä. Tuli vain väärä nimimerkki, sillä mieheni vei jutun toimitukseen. Tulivat hänen nimimerkkinsä vahingossa. En ole luetteloinut haastattelua aikaisemmin.


Kanadassa asuessani olin vuosina 1983-1988 kolumnisti  puolueettomassa ja riippumattomassa viikkolehdessä: Se ilmestyi Torontossa ja oli suurin suomalaislehti Kanadassa. Päätoimittajana tuona aikana Lauri Toiviainen ja välillä Hannu Hyvärinen, joille olen paljosta kiitollinen. Vuonna 2012 lehti yhdistyi Canadan Sanomat -nimisen lehden kanssa ja uudeksi nimeksi tuli Kanadan Sanomat. (K-kirjain  alkuun)

Suomessa olivat Kotilieden Leena Häyrinen, Kotimaan Tapani Ruokanen, Askeleen Olli Valtonen ja monet muut erinomaiset päätoimittajat. He olivat ennakkoluulottomia ja avoimia ottamaan vastaan juttuja epätavallisistakin aiheista ja tuosta vähemmän tunnetusta maankulmasta, Kanadasta, jota pidettiin siihen aikaan vain Yhdysvaltojen kylkiäisenä.

Luettelo. Osan lehtijutuistani voit lukea tästä blogista. Ks. myös sivupalkin hakusanaluetteloa. Kirjoitin suurimman osan nimellä Pirkko Pekkarinen. [Otimme koko perhe käyttöön mieheni äidin sukunimen Amnell vasta vuonna 1998.]

Myös muistelu talohistoriaan

Tero Halonen: Iso Roobertinkatu 17-19. 100-vuotiaan talon historiikki. 2012
Ks. Opiskelija-asuntoni-kansio, jossa on kuva tekstistäni
https://www.flickr.com/photos/amnellanna/albums/72157650587608046


Valikoima:

OMAT KIRJOITUKSET:


Amnell,Anna (2014) “Ääneen lukeminen”. Anna Amnellin blogi Lukijana ja kirjailijana 27.1.2014. 

http://annaamnell.weebly.com/blogi/neen-lukeminen

Blogikirjoitustani ääneen lukemisesta on käytetty painamattomana lähteenä tutkimuksessa, joka käsittelee äänikirjaa kehittyvänä mediana.
Piipponen, Heidi: Äänikirja kehittyvänä mediumina. Katsaus äänikirjan historiaan, käyttäjäkokemuksiin ja tulevaisuudennäkymiin.
Pro gradu –tutkielma
Jyyväskylän yliopisto
Taiteiden ja ja kulttuurin tutkimuksen laitos
Kirjallisuus
Huhtikuu 2014
Sivu 19
(PDF)

Amnell, Anna: Tulva – Kirjassa Carmen Thomas Martinez: Lapset aikasillalla 2017, 120-125.


Amnell, Anna: Yhteiskoululaisia Helsingissä. - Sara Kokkonen: Rasavillejä ja romantikkoja. Rakkaat suomalaiset tyttökirjat. Avain 2013. Luvussa Kersti Bergroth (Mary Marck)/Lukijat kertovat, sivut 72-76. 

Amnell, Anna: Firenzestä Turkuun. - Tyyris Tyllerö 4/2013  Päätoimittaja Kari Vaijärvi. Taitto ja ulkoasu Pirre Vaijärvi. 52 sivua. Turkunumeron toimittaja Ismo Loivamaa.  Samassa lehdessä on myös Anne Volasen kirja-arvostelu kirjastani Lucia ja Luka (2014).  

Amnell, Pirkko Anna: Kliseitä vai ajanhenkeä? . Onnimanni 4/2003 (Miten Aurora-kirjat ovat syntyneet?)

Pekkarinen Pirkko = Amnell, Anna:  Kun koti kävi ahtaaksi. – Luovaa iloa: nuorisokirjailijoiden vuosikymmeniä. Toim. Ismo Loivamaa. – Helsinki: Suomen Nuorisokirjailijat ry, 1996, s. 60-61. 


Anna Amnellin muistoja -

Tero Halonen: Iso Roobertinkatu 17-19. 100-vuotiaan talon historiikki. 2012

Ks. myös Opiskelija-asuntoni

https://www.flickr.com/photos/amnellanna/albums/72157650587608046
 


KULTTUURI:
Sikamessias-kantelija tekee vain mitä käsketään.– Suomen Kuvalehti. 40 (1970), s. 60-61.
(Blogikirjoitukseni Kyösti Laarista, Sikamessias-kantelijasta 40 vuotta myöhemmin)

Anne Leen henkeä ei enää ole, mutta esineet elävät[Shakerit.] – Kotiliesi. 62 (1984): 19, s. 26-29, 35.

Viktorian ajan paluu. Viktorian tyyli palaa jälleen. – Kotiliesi. 63 (1985):

Yksinkertaista elämää. [Amish -ja mennoniitta -kulttuurit] – Kotiliesi. 63 (1985)

Todistaja-elokuva teki mennoniitoista turistinähtävyyden. – Askel. 1986: 11, s. 24-27.

Hautausmaat kertovat Amerikan mantereen kirjavasta kulttuurista. [New Orleans, Spoon River, Mazo de la Rochen hauta Kanadassa] – Kotimaa 24.7.1987.

Salapoliisiromaani – järjestystä kaaokseen.[P. D. James] – Kotimaa 22.12.1987, s.25.

Suuren kilpikonnan saari pitää yllä intiaanien perinteitä.[taide ja käsiteollisuus, koko aukeama, paljon värikuvia] – Kotimaa 21.7. 1995, s. 18-19.


MINUN AMERIKKANI:

Uudisasukas toi Amerikkaan jouluperinteitä merten takaa. – Kotiliesi. 1985: 24, s. 12-17.

Mustan perheen tarina. – Kotimaa 7.11. 1986. s. 10.

Linnunkuvat. Vanha käsityötaito arvossa Ameriikassa. – Metsästys ja kalastus. 1985: 12, s. 40-41. Kuvat: Matti Amnell.

Lumikengät, pohjoisamerikkalaisen erämiehen sukset. – Metsästys ja kalastus. 1986: 11, s. 56-59. Kuvat: Matti Amnell.

Kakkupaketti Amerikasta. – Kotimaan joulu 1995. [Huom.! Uunin lämpötila 200 astetta!]

Kilpikonnain aikaan. Kuvat: Matti Amnell.

Suuren kilpikonnan saari pitää yllä intiaanien perinteitä.- Kotimaa 21.7.1995, 18-19 Kulttuuri: Intiaanikulttuurin matka jatkuu. (mm Norval Morrisseau)

Sokerivaahterametsässä tuoksuu savulle ja siirapille. – Suomen luonto. 1988: 2, s. 36-37.

PIKKUNAISIA, TEDDYKARHUJA JA MUUTA MUKAVAA:

Rakas oma nalle. – Kotiliesi. 1985: 20, s. 82-85.
Teddykarhu on jo 100-vuotias. (osa artikkelista julkaistu blogikirjoituksenani)
(sekä toinen teddykarhuartikkeleihini perustuva blogikirjoitus)

Pesukarhu päärynäpuussa ja muita luontoelämyksiä miljoonakaupungissa. [Suur-Toronton luonto.] –Koululainen. 1986: 10, s. 6-8.

Ihan oikea runotyttö. [L. M. Montgomery lapsena. ] – Koululainen. 1987: 12, s. 8-9.

Megan Follows on Anna. [TV-sarjassa ] – Koululainen. 1988: 3, s.6.

Kurpitsakekkerit. [Halloween] – Koululainen. 1987: lokakuu, s. 38-39.

On aika teddykarhujen huviretken. – Koululainen. 1988: 3, s. 24-25.

Kohti korkeuksia. [Kuumailmapallot] – Koululainen. 1988: 8, s. 14-15.

Louisa saa oman huoneen. [Louisa May Alcott lapsena ] – Koululainen. 1989: 4, s. 28-29.

JÄNNITTÄVIÄ NAISIA MAAILMALLA:


Roberta ei halua muuttaa. [Legendaarinen navajo-matriarkka Roberta B. ; intiaanien maanomistus] – Suomen luonto. 45 (1986): 3, s. 37.

Romanonesin kreivittären hurja nuoruus. Mallitytöstä tuli Amerikan Mata Hari.[Aline Griffith ] – Eeva. 1989: 7, s. 78-80.

Taas arvostetaan ikää ja kokemusta. - ET-lehti. 1986: 12, s. 40-42.

Sarah Ferguson näytti mallia. Kurvit tulevat taas kunniaan. – Seura 8.8. 1986.

Ruth Bell Graham. Itsenäisesti Billyn rinnalla. – Askel. 1987: 8, s. 3-5.

Anoreksia naisen itsenäisyystaisteluna jo keskiajalla. – Kotimaa 20.1.1987, s.7.

Feministiteologi kuin mustekala. [Park Sun Ai ] – Kotimaa 22.1.1988, s.6.

Askel tapasi Tutun tyttären. [Mpho Tutu] – Askel. 1986: 6-7, s. 52-54.

Nelson Mandelan vanhin tytär[Maki eli Makaziwe Mandela (synt.1953)]: Kaikki vapauden puolesta. – Askel. 1990: 1, s. 26-27. Maki tänään , 2013

Etelä-Afrikan naisten moninkertainen taakka. – Kotimaa 30.9. 1988.

Anna-kirjojen äiti itse eli tuskaista kaksoiselämää. – Askel. 1989: 9, s. 36-38. [Lucy Maud Montgomery, oman aikansa supernainen.)ELÄMÄNTAITO, VALINNAT:

Amnell, Pirkko Anna: Pappilajouluja. [Paluumuutto Kanadasta.] – Kotimaan joulu 1999, s. 18-22.

Isoäidin upea perintö.[Renilde Montessori, Maria Montessorin pojantytär] – Askel 1987.

Osta kunnes romahdat. [Ostonarkomania] – Kotimaa 21.7.1987.

Myös 007 käy sotaan aidsia vastaan. [James Bond-elokuva; Yksiavioinen James Bond] – Kotimaa 21.8.87.
(Tähän lehtijuttuun perustuva blogikirjoitukseni.)

Miten kohdata lapsen kuolema? [Elisabeth Kübler-Ross] – Askel 6. 11. 1987, s. 41-43.

Kulutuksen laskiessa USA:n tupakkafarmarit joutuvat uudelleenkoulutukseen. – Kotimaa 29.9.1987.

Rakkaudelle ja ystävyydelle omistettu päivä. [Ystävänpäivä] – Kotimaa 12.2.1988, s.18.

Eläinten oikeudet -liike. – Kotimaa 13.5.1988.

Nyt tehdään historiaa ihmisen ja luonnon välillä. [vaihtoehtoinen huippukokous.] – Kotimaa 28.6.1988.

Siskoni, veljeni mun. – Askel. 1990: 2, s. 37-39.
(Tähän lehtijuttuun perustuva blogikirjoitukseni.)

Kultaiset lemmikit.[Lemmikkieläinten merkitys.] – Askel. 1990: 3, s. 25-26.

Terapeuttiset teddykarhut. – Askel. 1990: 9, s. 33-35.
http://blogisisko.blogspot.com/2005/07/teddykarhu-lohduttaa.html

USKONNOT, SPIRITUALITEETTI, IHMISOIKEUDET:

Buddhan lähettiläs. [Nyanaponika] - Suomen Kuvalehti n:o 43. 26.10.1973 [nimimerkillä M.P. , piti olla P.P. = Pirkko Pekkarinen. M-kirjain tuli mieheni Matin nimestä, sillä hän vei/kuittasi jutun.]

Pähkinänmyyjästä arkkipiispaksi. [Desmond Tutu.] – Askel. 1986, s. 38-39, 52.

Piispa Desmond Tutu vetoaa kansainvälisen rukouspäivän alla. Etelä-Afrikan hallitus oli kieltänyt Soweton 10-vuotismuistopäivän juhlinnan. – Kotimaa 10.6.1986.
HUOM! Desmond Tutu sai Nobelin rauhanpalkinnon 1984 ja Templeton-palkinnon 2013.

Merimieskirkko on mukana elämässä. [Rotterdamin merimieskirkko ] – Kotimaa 5.12. 1986.

Raju kevätsiivous Amerikan satelliittikirkossa. – Kotimaa 31.3.1987. Alkaako luterilaisista tulla aikuisia? [Spiritualiteetti ] – Kotimaa 23.7.1987.

Olisi aika luopua pappien pakollisesta naimattomuudesta toivovat Pohjois-Amerikan katoliset. – Kotimaa 16.10.1987.

Uusnoituus ja taikausko rehottavat Amerikoissa. – Kotimaa 18.12.1987.

Kristinusko ja vegetarismi. – Kotimaa 22.1.1988.

Kanadan luterilainen arkkipiispa tulee Suomeen. – Kotimaa 5.8.1988.

Säveltäjä kuoli polttoroviolla. [Intiaanien joululaulu.] – Kotimaa 23.12.1988.

Juhlikaamme elämää, neuvoo Henry Nowen. - Kotimaa 3.1.1989.

Mitä pupu tekee pääsiäisessä? Pääsiäiskoristeiden symboliikkaa. – Kotimaa 23.3.1989.

Viron nuorten uusi kevät. – Askel. 1990: 6-7, s. 14-15.