Aamu Amerikan maaseudulla 1980-luvulla, jolloin olimme siirtolaisina Kanadassa 9 vuotta ja matkustimme melkein joka kesä Yhdysvaltoiin koko perhe. Asuimme teltoissa ja motelleissa, suurkaupungeissa hotelleissa.
Laitan tänne myös kommentin, jonka laitoin kirjailija Harri Istvan Mäen Fb-sivulle, jossa:
"For whatever we lose like a you or a me
it’s always ourselves we find in the sea."
it’s always ourselves we find in the sea."
- e.e. cummings
e.e. cummings - Vaihto-oppilasajan syyslukukauden "äidinkielenopettaja" tutustutti meidät häneeen. Voin aivan nähdä mielessäni opettajan innostuneen ilmeen, kun hän lausui meille runoja. Kevätlukukaudella oli toinen opettaja ja Shakespearen näytelmiä. Näytelmäkerho harjoitteli Agatha Christien Hiirenloukkua. Billlings oli Montanassa "Villissä Lännessä", mutta se kasvatti kirjallisuuden ja teatterin ystäviä. Eräs luokkatovereistani oli Stanley Anderson, josta tuli Kalifornian Shakespeare-teatterin näyttelijä ja elokuvanäytttelijä (esim. Armageddon- elokuvan President's Speech. ) Hyvänen aika, kuinka kauan siitä kouluajasta onkaan! Yli puoli vuosisataa. 64 vuotta. Kuinka tärkeää onkaan henkinen perintö, jonka saamme lapsina ja nuorina. Tämä on minun Amerikkani: Luonto ja kulttuuri.