tiistai 11. helmikuuta 2020

Väitöskirja Essi Jouhki: ”Teinikuntatoiminnan sukupolvet."



Osallistuin mieheni Matin kanssa loppuvuodesta 2016 Essi Jouhkin väitöskirjatutkimuksen tutkimushaastatteluun, jossa keskustelimme Iisalmen teinikuntatoiminnasta. --Väitöskirja ”Teinikuntatoiminnan sukupolvet. Muistitietohistoria oppikoulujen koululaisliikkeestä 1950–1970-luvuilla” on nyt valmistunut, ja se tarkastetaan Oulun yliopistossa perjantaina 21.2. Oulun yliopiston L6-salissa klo 12.00 alkaen.
Väitöskirja on jo saatavilla ja ladattavissa sähköisenä Oulun yliopiston kirjaston sivuilla: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-2517-3. Se on lainattavissa kaikista yliopistokirjastoista ja luettavissa sähköisenä versiona. https://www.flickr.com/photos/amnellanna/4313464770/in/album-72157623181306913/

lauantai 25. tammikuuta 2020

Uhkaako meitä ilmastodiktatuuri? Vaihtoehtoja on-


Kuva: Wikipedia. Public Domain
Esikuvaksi kommunistinen Kiina.


”Demokratin måste pausas för att lösa klimatkrisen”


Ett elitstyre är bättre än demokrati – i alla fall om världen ska lyckas lösa den akuta klimatkrisen, enligt professor Jørgen Randers. Flera klimatexperter lyfter fram en tydlig förebild: diktaturen Kina.
https://www.svd.se/demokratin-maste-pausas-for-att-losa-klimatkrisen?fbclid=IwAR1U9Zjbl9s1b0EIAOktLcjXtqPT4OhN-RM6uTYO44ke3EKlSlvRg8RxuuY

Maltillinen näkökulma:  llmastoprofessori: Yksilönvapautta on hillittävä


Maltillinen näkökulma:
”tarvitsemme demokratiaa, joka hillitsee yksilön vapautta tehdä mitä huvittaa”. Hänen mukaansa näin turvataan vapaus ahdingosta, johon rapautuva ympäristö muuten johtaa. Hukkinen toteaa monien ympäristöpolitiikan keinojen nojaavan yksilönvapauksiin.
– Meitä saa neuvoa syömään kasviksia, välttämään lentämistä ja alentamaan huonelämpötilaa. Innokkaimmat motivoivat ilmastotekojaan hiilijalanjälkilaskureilla ja hyvittävät päästönsä ostamalla ikimetsää. Mutta meitä ei saa pakottaa, Hukkinen sanoo."

https://www.verkkouutiset.fi/ilmastoprofessori-yksilonvapautta-on-hillittava/?fbclid=IwAR3wexQ76oFlfYg38onLbCHmeHxs_V_HmSJ-oSKHlVwYTTit9vgJxvrReRY

torstai 26. joulukuuta 2019

Laulettu teksti pysyy muistissa

St. John's Cathedral Helsinki Finland

Sitä ei tule usein ajatelleeksi, että virsirunoilijoilla on ollut suuri vaikutus ajatteluun ja kieleen. Virsien ja yleensäkin laulujen sanat pysyvät mielessä hyvin. Vanhat ihmiset muistavat lapsuutensa laulut, muut runot vain, jos ne on opeteltu ulkoa.
Uuden Suomenkielisen Wirsi-Kirjan (1701) toimittaja ja virsikirjatoimikunnan puheenjohtaja oli Sotkamon kirkkohera Ericus Erici Cajanus. Tämä virsikirja oli kirkon virallisena virsikirjana vuodesta 1701 vuoteen 1886. Sitä käytetän vieläkin joillakin seuduilla.
Cajanuksen on oletettu suomentaneen virsikirjaan noin sata virttä, oletettavasti myös virren Jo joutui armas aika. Vanha virsikirja on yhä aktiivisessa käytössä ainakin Länsi-Suomen Rukoilevaisuudessa.
Kuvassani Johanneksen kirkko 2.12. 2007
Ericus Erici Cajanus 7c/8c

sunnuntai 15. joulukuuta 2019

Jouluruusu

IMG_4495

Jouluruusu kuuluu jouluun.

Suomi maailmalla

"Nyt minä olen tullut tänne maailman laidalle", sanoi uusi quebeciläinen sukulaisemme, miniämme sisar, kun astui olohuoneeseemme lennettyään Suomeen ensimmäisen kerran." Kuinka oikeassa hän olikaan! Kun menin 1950-luvulla AFS-vaihto-oppilaaksi Yhdysvaltoihin, AFS-perheelleni olivat Suomen tehneet tutuksi Sibelius, Mika Waltarin Sinuhe, talvisodan ihme ja se että Suomi oli maksanut velkansa takaisin Yhdysvalloille. Molemmat AFS-vanhempani olivat akateemisen loppututkinnon suorittaneita, sen ajan republikaaneja. Shakespeare, klassinen musiikkia ja kristinusko olivat heidän maailmaansa.
Vrt Saska Saarikosken kirjoitus HS.15.12,2019

lauantai 14. joulukuuta 2019

Miksi en viihdy enää Suomessa?

Suomen lippu myrskyssä

Miksi en viihdy nyky-Suomessa? Mannerheimin päiväkäskyn kolme sanaa koti, uskonto, isänmaa ovat vastaus. Ei vain minun kotini, vaan kenen hyvänsä ihmisen koti, kenen hyvänsä uskonto ja kenen hyvänsä isänmaa.

Marx koki nämä sanat ja käsitteet vihollisiksi, sillä hän tiesi, että vain ne pystyivät vastustamaan hänen utopiaansa. Marxin vaikutus jatkuu edelleen suomalaisissa, vaikka kaikki eivät tiedosta tottelevansa Marxia näiden perusasioitten tuhoamisinnossaan.

Osa vastustaa Marxia, mutta arvoliberalismin nimissä ajaa samaa asiaa. Uskonto on ihmiskunnan kaikkien ihmisten oikeus omaan uskontoonsa eli uskonnonvapaus, vapaus harjoittaa omaa uskontoaan, jollainen on myös ateismi. Seksuaalimoraalin rappeutuminen on tuhoamassa länsimaat kuten se on tuhonnut monia valtakuntia ihmiskunnan historian aikana.

Isänmaa ei tarkoita kiihkonationalismia, vaan kenen hyvänsä ihmisen oikeutta kokea tärkeäksi oma kotiseutu, kylä, maakunta, valtio ja koko ihmiskunnan yhteinen koti - maapallo ja universumi. Voin olla samalla aikaa isänmaallinen ja monikulttuurinen. Tästä on kysymys.

Näitä ihmisen perusoikeuksia puolustivat suomalaiset sotiessaan marksilaisuutta eli Neuvostoliittoa vastaan. Nyt monet Suomessa haluavat tuhota nämä ihmisten perusoikeudet.

perjantai 13. joulukuuta 2019

Anna Amnell: Vakoilijoita pikkukaupungissa


Helsinkiläinen erikoistehtävään lähetettty rikospoliisi rakastuu kieltenopettajan sijaiseen, jota epäillään äitinsä serkun, tyttölyseon varakkaan rehtorin murhasta. Vakoilua, sukusalaisuuksia ja paljon lunta! On kylmän sodan vuosi 1951, ja vainoharhainen Stalin herättää pelkoa. Myös E-kirjana nettikaupoista.
 Kovakantinen
204 sivua. 
Anna Amnell: Vakoilijoita pikkukaupungissa
(kirja-arvostelu)
Kirjalle on blogi Paluu 1950-lukuun
Takakansi (kansitiedot)




keskiviikko 13. marraskuuta 2019