2. kommentti kirjoittamisesta: hologrammit ja sisäinen TV

Kaksinkertainen sateenkaari Helsingin yllä

Kommentti kirjoittamisen visuaalisuudesta ja 2. kommenttini samaan kirjoitukseen

Kuten kerroin jo "Miten kirjoitat" -kirjoituksen kommenteissa, ensimmäinen kirjani sai alkunsa selvästä eideettisestä kuvasta. Tein Kotilieteen lehtijuttua Viktorian ajasta, ja torontolaisessa museossa oli jalustalla kuningatar Viktorian rintakuva. Näin silmänräpäyksessä kuin läpikuultavana hologrammina edessäni ilmassa vaalean tytön pyyhkimässä pölyhuiskalla pölyjä Viktoriasta. Vasta monta vuotta myöhemmin syntyivät kirjat, mutta päähenkilö Aurora syntyi tuolla hetkellä.

Toisen kirjasarjan päähenkilö syntyi "sisäisessä TV:ssä". Näin sattumalta oikean TV:n ohi kulkiessani lyhytkasvuisen naisen ratsastamassa metsässä. Samassa välähti mielessäni kuin oma sisäinen TV-ohjelmani, jossa 1500-luvun tyttö ratsasti renessanssimaisemassa vihreä viitta ja punainen tukka hulmuten. Kokemus kesti vain silmänräpäyksen.

Näen suurelta osin kirjan kohtauksina, jos minulla on rauhallinen työympäristö. "Sisäinen TV" kuvaa parhaiten, mitä tapahtuu. Otan hyvin paljon valokuvia, aikaisemmin piirsin museoissa.

Eräs lukijani, aikuinen lääkäri, kertoi, että lukiessaan ensimmäistä kirjaani, hän koki alussa, että se oli käännöskirja. Jonkin aikaa luettuaan hän sanoi kokeneensa kirjoittajan sittenkin suomalaiseksi. Olen miettinyt, tuottaako kaksoisnäkökulmani joillekin ongelmia. Ehkä pitäiis sanoa "kolmoisnäkökulma", sillä lapsuuteni ja kouluvuosieni Savo oli myös kuin toinen maailma verrattuna vaikkapa 2000-luvun Helsinkiin. Ja kaikissa niissä on erilaiset värit, äänet ja tuoksut. Jalka tuntee erilaisena kivikadun ja hiekkakadun, iho keinokuituvaatteen, villan ja silkin.

Kun kirjoitin pitkää romaania (jota ei ole julkaistu), "kuulin" Stockmannilla ostoksilla ollessani päähenkilöiden keskustelevan englanniksi, koska se oli heidän yhteinen kielensä. Usein tunnenkin "suomentavani". Onneksi kirjoitan harvoin, muutoin eläisin niin kuin Waltari "muissa maailmoissa".

2. kommenttini

hologrammista:
Ei mitään mystistä. Ei mitään sairasta. Olin nähnyt hologrammin vähän aikaisemmin jossain amerikkalaisessa luonnonhistoriallisessa museossa, New Yorkissa tai Chicagossa, ja mielikuvitukseni oli ottanut käyttöön tämän uuden tavan kuvitella.

äänet:
Elokuvatrilogiassa Kolme väriä on kohtaus, jossa säveltäjä kuulee tulevan  sävellyksensä. Beethoven kuuli musiikkia "päänsä sisällä", vaikka hänen ei olisi pitänyt kuulla enää mitään. Siihen aikaan, kun musiikkia kuunneltiin äänilevyiltä, lempikappale saattoi alkaa soida päässä jo ennen kuin se oli alkanut.
kuvat:
Ihmisen aivot ovat ihmeitä täynnä. William Blake näki huoneessaan jopa suuria joukkokohtauksia. Hänellä oli eräs harvinainen "vika" aivoissaan. Valitettavasti sairauden nimi on haihtunut muististani.:)

Kanadalainen taiteilija Norval Morrisseau, joka oli vuoroin shamaani vuoroin hurskas katolinen, kertoi minulle näyttelyssäään, että hänen maalauksensa olivat kopioita hänen taivaassa näkemistään maalauksista.

Miten kirjoitan? Sattumat, eideettiset kuvat, tutkimustyö

Tämä teksti syntyi kommenttina Grafomaniassa aiheesta "Miten kirjoitat?". Kuva suurempana

Minunkin kirjani syntyvät vähitellen. Teen paljon tutkimustyötä kirjojani varten. Ensimmäisten kirjojen ideat syntyivät silloin, kun olin Kanadassa vapaa toimittaja. Työ vei kaiken aikani, mutta antoi samalla paljon uutta tietoa. Muistan yleensä hyvin yksityiskohtia, mutta teen myös muistiinpanoja ja otan runsaasti valokuvia. Ennen piirsin museoissa. Nykyän tallennan tutkimusmateriaalin yksityisiin blogeihini.

Suomeen palattuani aloin kirjoittaa työn ohella. Oli vaarallista uppoutua liikaa kirjoittamiseen: pidin kerran saman tunnin kahteen kertaan. Tunnin loppupuolella huomasin aikuisopiskelijoitteni hymyilevän erityisen ystävällisesti. He kertoivat arvanneensa, että kirjoitin uutta kirjaa.

Tuo ei käynyt päinsä. Täytyi pitää kirja sisällään. Mutta se muhi siellä, ja toinen kirjani valmistui kesälomalla harvinaisen nopeasti (Aurora ja Pietarin serkut). Yleensä teen tarkat suunnitelmat rakenteesta, juonesta ja henkilöitten historiasta paperilla/tietokoneella.

Kiinnostus renessanssiin alkoi Italiassa Uffizin taidegalleriassa sillä hetkellä, kun näin Firenzen gallerian ikkunasta. Millaisia olivat ihmiset, jotka loivat tuollaista täydellistä kauneutta? Millaista oli elää siihen aikaan pohjolassa? Mikrohistoria kiinnostaa minua.

Idea kirjaan Kyynärän mittainen tyttö syntyi vasta 10 vuotta myöhemmin, kun näin ohimennen TV:stä lyhytkasvuisen naisen ratsastamassa metsässä. Samassa välähti mielessäni kuin oma sisäinen TV-ohjelmani, jossa 1500-luvun tyttö ratsasti renessanssipanoramassa viitta ja punainen tukka hulmuten. Ehkä maisema oli samanlainen kuin se, jonka näin pizzaravintolan parvekkeelta Loretossa. Olin mennyt mieheni kanssa sinne sattumalta, kun myöhästyimme junasta, jonka piti mennä Faenzaan. Kuinka paljon sattuma vaikuttaa kirjallisuuteen?

Ensimmäinen kirjakin sai alkunsa eideettisestä kuvasta. Olin käymässä torontolaisessa kartanomuseossa valmistellessani lehtijuttua Viktorian ajasta. Eteen osui jalustalla oleva kuningatar Viktorian rintakuva. Näin silmänräpäyksessä kuin hologrammina vaalean tytön pyyhkimässä pölyhuiskalla pölyjä siitä. Kuka oli  tuo tyttö? (Aurora, vaahteralakson tyttö, 1991, 2. p. 1992).

Ymmärrätte varmaankin, että näin ei kirjoiteta paljon kirjoja.:)
P.S. Seitsemäs kirjani ilmestyy tänä vuonna.

Eidetic images

hologrammit:
P. S. Olin nähnyt hologrammin vähän aikaisemmin jossain amerikkalaisessa luonnonhistoriallisessa museoossa, Nrrw Yorkissa tai Chicagossa, ja mielikuvitukseni oli ottanut käyttöön tämän uuden tavan kuvitella.

Lue myös seuraava kirjoitukseni Hologrammit, sisäinen TV (myös  Blake, Beethoven, Norval Morrisseau)

Harrastuksena blogit ja valokuvaaminen

Suomen Nuorisokirjailijat Anna Amnell
myös Suomen Kirjailijaliiton ja Helsingin kirjailijoiden jäsen

Olen perustanut vuosien varrella monia blogeja. Osan olen lopettanut, osa elää hiljaiseloa. Blogit ovat harrastukseni kuten valokuvien ottaminen. Pidän kuvista, ja blogeissani on paljon kuvia. Blogieni avulla voit tutustua myös kirjoihini. Olen suunnitellut ja ommellut blogin otsikon taustakuvassa olevan asuni ja nuken asun itse. Olen käyttänyt niitä kirjamessuilla ja kouluvierailuilla.

 Löydät minut myös Helsingin Sanomien arkiston kätköistä Anssi Miettisen blogista Perustin tiedotusvälineen. Tässä osoitteessa toimi ensimmäinen Blogisisko-blogini. Miettisen blogissa olen mukana Blogisiskona ja Anna Amnellina (mm vihjeet uusille bloggaajille).  Päivitys 4.5.2013

Aktiivisimpia ovat seuraavat blogini:

Blogisisko, ja siellä mm Kirjailijan työhuone (kirjailijan arki Helsingissä, matkat, kirjoittaminen)
Lucia Olavintytär (1500-luku, keskiaika, renessanssi, Kyynärän mittaisen tytön maailma) Miten kirjani Kyynärän mittainen tyttö syntyi? Millaista on historiallisen romaanin kirjoittaminen.
Aurora  mm Voiko tyttökirjassa olla kauhua ja jännitystä? (Aurora-kirjojeni maailma, 1900-luvun alku, muoti, kulttuuri, arkkitehtuuri, mm Jugend, Art Nouveau, Toronto, Helsinki)
Kotikissat, mm Kissat kirjoissani
Auroran talo on Nukkekotiblogi (historian elävöittäminen miniatyyrien avulla, lelut, nuket)
1500-luvun vaatteiden ompeleminen miniatyyrinukeille, kyynärän mittaiselle nukelle ja itselleni, 1500-luvun portinvartijan mökin ja 1900-luvun alun nukkekodin valmistaminen.

Blogilistalla olevat blogini
ks. myös valokuvat Berliinin kirjailijaresidenssi

Blogisisko ®: Vallankumous kirjojen maailmasssa

Blogisisko ®: Vallankumous kirjojen maailmasssa: Otin eilen influenssarokotuksen ja sain miniflunssan, joka väsytti. Ajankuluksi luin vanhoja lehtiä.  Kesäkuun Writing Magazine oli jään...

Blogisisko ®: Omakustannekirjailijoita on ollut aina

Blogisisko ®: Omakustannekirjailijoita on ollut aina: Poikani Matti Amnellin kuvitusta kirjaan Pako Tallinnaan Nykyiset huonot ajat aiheuttavat ongelmia kirjailijoille ja kustantajille. Yh...

Ajankohtaista asiaa ja historian elävöittämistä

Anna Amnell Google + (kaikki linkit kirjailijatietoon ja blogeihini)

Blogisisko® -blogi

 Kuvallinen päiväkirja kirjailijan arjesta Helsingissä ja matkoista. Kirjoittaminen, kansainvälisyys, kulloinkin ajankohtaiset aiheet. Kuvassa Penrosen laatat Helsingissä. Kuva: Anna Amnell. Tämä kuva on ollut ylioppilaskirjoitusten matematiikan tehtävissä.

Lucia Olavintytär-blogi (historian elävöittäminen, kirjallisuus)

Kuvassa Lucia seikkailee Englannin Vanhalla Suomaalla (The Fens). Kuvitus: Matti Amnell

Historiallisten nuorisoromaanieni' Kyynärän mittainen tyttö' ja 'Pako Tallinnaan' maailma. Keskiaika ja 1500-luku Suomessa ja muualla Euroopassa. Ruoka, vaatteet, asuminen, autot. Mikrohistoriaa. 

Aurora -blogi (historian elävöittäminen, kirjallisuus)

Kuvasin tämän Auroran aikaisen pulpetin ollessani kouluvierailulla Nummelassa. Aurora-blogissa 1900-luvun alun Suomi ja Kanada. 1991-1999 ilmestyneiden historiallisten nuortenromaanien, Aurora-kirjojeni maailmaa.  Aiheet: 1900-luvun alku , autot, rakennukset, sisustus, vaatteet, ruoka. Jugend, art nouveau. Kuvia eri maiden museoista. Katso hakusanat blogin pohjalla.

Kollaasi Runebergin kotimuseosta. Se muistuttaa Helsingin Bulevardin puutaloa, jonka olen kuvannut kirjassani Aurora ja Pietarin serkut.

Nukketaloblogi "Auroran talo" (miniatyyrit, lelut, historian elävöittäminen)

Leluja, nukkeja, nukkekoteja eri maista. Pienille lapsillekin sopivaa katsottavaa (suuri nukkekotimosaiikki). Kuvassa on asetelma 1500-luvun nukkekodistani, jossa palvelustyttö Meg levähtää hetken ilta-auringon lämmössä kissan ja karitsan kanssa. Toinen nukkekotini on sisustettu 1900-luvun tyyliin.



Tervetuloa Auroran taloon! Klikkaa kuvaa ja käy Flickrissä katsomassa sitä suurena. Myös kuutamossa.

Tässä blogissa: Miten Aurora-kirjat saivat alkunsa?

Siellä myös Nestor Burma ja Pyry sekä kirjojeni kissat,  esimerkiksi Toby ja Tiina sekä puhuva laivakissa Kotikissat -blogissani.

Kirjoitin Topin ja Tiinan aikamatkalle 1900-luvun Torontoon! Tervetuloa!
Aurora-kirjat ovat loppuunmyytyjä, mutta voit lainata niitä kirjastoista.

Entä sitten tämä blogi? Tämä on kotisivublogini, kuin suuri kirjoituslipasto, jossa on monia lokeroita. Niissä on tietoa kirjoistani, lehtijutuistani ja minusta kirjailijana. Muissa blogeissani on paljon aiheita ja kuvia, melkein mistä hyvänsä aiheista.

Optimistinen kirjailija

Optimistinen kirjailija, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Oli vuosi 1991. Ensimmäinen kirjani oli juuri ilmestynyt. (Huom! Aurora. Vaahteralaakson tyttö, nimellä Pirkko Pekkarinen kuten seuraavat kaksi Aurora-kirjaani. Sitten aloin julkaista nimellä Anna Amnell)

Tyttäreni skannaa paljon vanhoja valokuvia. Minusta tuntuu, että en ole edes nähnyt tätä kuvaa, joka tuo mieleeni sen valtavan optimismin, jolla palasin vähän yli 20 vuotta sitten Suomeen Kanadasta, aloin opettaa englantia ja kirjoittaa historiallisia romaaneja.

Olin kirjoittanut lehtijuttuja Kanadassa asuessanikin useamman vuoden ajan sekä sikäläiseen siirtolaislehteen että Suomeen. Vein nyt loppuun kirjoittamisen, jonka olin aloittanut jo Kanadassa, sain valmiiksi ensimmäisen historiallisen nuortenromaanini.

Ystäväni hämmästyivät, kun kirja oli kohdistettu lapsille. Mutta eihän se ollut ihme, sillä olinhan ollut vuosikaudet kotiäiti.

Kuvassa minulla on joulun värit ja Kanadan lipun värit. Olin asunut yhdeksän vuotta Kanadassa ja olin tuon kuvan ottamisen aikaan kanadalainen.

Olimme ajatelleet, että emme tule takaisin Suomeen asumaan, mutta suuret maailmanhistorialliset muutokset - Neuvostoliiton romahtaminen ja Itä-Euroopan vapautuminen - muuttivat suhtautumisemme Suomeen.

Anoin Suomen kansalaisuuden takaisin heti Suomeen palattuani. Sain kansalaisuuspaperin Mauno Koiviston allekirjoituksella varustettuna. En tiennyt silloin, että Koivisto oli samaa Ryth-sukua kuin isoäitini.

Olimme lähteneet Suomesta suomettumisen vuoksi : Kun koti kävi ahtaaksi.

Uutta! Haastattelu kanadansuomalaisessa lehdessä. Anna-Leena Pyykönen: Kanadan vuodet näkyvät Anna Amnellin tuotannossa. Laaksot ja sokerivaahterat jättivät jälkensä. Canadan Sanomat 25.tammikuuta 2012. (muita haastatteluja )

http://amnellanna.blogspot.com/2007/01/kun-koti-kavi-ahtaaksi.html

http://aurorakirjat.blogspot.com/2012/02/haastattelu-canadan-sanomat-lehdessa.html
http://amnellanna.blogspot.com/2008/12/haastattelut.html

Anna Amnellin kotisivublogi kiittää lukijoitaan

Tämä kotisivublogi sisältää tietoa useita vuosia, jopa vuosikymmeniä sitten ilmestyneistä kirjoistani sekä aiemmin julkaistuja lehtijuttujani. Minulla on myös muita blogeja sekä Bloggerissa että Vuodatuksessa. Anna Amnell Google + (kaikki kirjat, linkit ja blogit) päivitys 9/2012

Ensimmäinen Aurora-kirjani ilmestyi vuonna 1991. Siitä otettiin toinen painos vuoden 1992 alussa. Aurora-kirjoja luetaan yhä. Kiitos siitä teille, lukijat.

Kirjasto vie meidät menneeseen aikaan ja vieraisiin maailmoihin, jotka tulevat lukemisen avulla tutuiksi. Aurora-kirjat ovat loppuunmyytyjä, mutta niitäkin saa yhä kirjastoista.

Aurora-kirjoista Aurora-blogi . Kerron siellä Viktorian ja Edwardin ajan kulttuurista, Suomesta ja Kanadasta 1900-luvun alussa.

Kirjat Kyynärän mittainen tyttö (2004, Lasten Keskus)  ja Pako Tallinnaan (2006, Lasten Keskus) kertovat Lucia Olavintyttären seikkailuista 1500-luvun puolivälin Suomessa, Englannissa ja Tallinnassa. Lucia Olavintytär -blogi kertoo lisää näistä kirjoista ja keskiajan, varsinkin 1500-luvun elämästä. Myös nukkekotiblogissani kirjoituksia ja kuvia, jotka liittyvät Aurora- ja Lucia-kirjoihin.