Sivut
- Etusivu
- Vakoilijoita pikkukaupungissa kirja-arvostelut
- Vakoilijoita pikkukaupungissa lyhyt info Weebly
- Se on totta, kun se on ollut sanomalehdessä. Kirja-arvostelu Iisalmen Sanomat
- Firenzestä Turkuun. Lucia Olavintytär -kirjani
- Kyynärän mittainen tyttö 2004
- Anna Amnell: Pako Tallinnaan. 2006
- Anna Amnell: Lucia ja Luka. Kyynärän mittainen tytö ja poika. 2013
- Miten Aurora-kirjat ovat syntyneet?
- Vaahteralaakson Aurora (yhteisnide)
- Lyhyesti. Anna Amnellin kirjoista sanottua
- Anna Amnell's historical novels
- Omaelämäkerrallista ja Anna Amnellin haastattelut 1956-
- AFS -vaihto-oppilasvuosi
- Blogieni päivitys ja info
- Lastenkulttuurisivuni
- Kirjasampo/Anna Amnell
- About Anna Amnell
- Nuorisokirjailijat/Anna Amnell
- Anna Amnell in Wordpress.com
- Anna Amnell
- 1500-luvun asun ompeleminen
- Anna Amnell: Lucia ja Luka. Kyynärän mittainen tyt...
keskiviikko 10. tammikuuta 2007
Pääsiäiskoristeiden symboliikkaa
Kuvat: Anna Amnell.
Taas otetaan esille pääsiäiskoristeet - kukko, kana ja tiput, kerätään pajunoksia, värjätään pääsiäismunia sekä ostetaan tulppaaneja ja suklaapupuja. Turhaa rihkamaa vai ikivanhaa symboliikkaa?
Sekä Euroopassa että Amerikassa on lapsille sanottu, että pääsiäisjänis tuo heille munia ja makeisia. Ennen vanhaan neuvottiin, että pääsiäisjänikselle täytyy tehdä pesä rauhalliseen paikkaan, sillä se on arka. Nykyajan pääsiäispupu ei ujostele, vaan tuntuu joskus loikkaavan pääsiäisen keskushahmoksi, ja monet haluaisivat karkottaa töpöhännän pääsiäisestä.
Pääsiäispupu sopii hyvin yhdeksi pääsiäisen symboleista, sanoo amerikkalainen uskonnollisen taiteen tutkija Ade Bethune. Jänis ei ole vain "pelkkä kimppu lihaa ja nahkaa, vaan olento, joka toteuttaa paikkaansa Luojan luomassa maailmassa." Lisäksi "jäniksen kolo on kuten Jeesuksen hautakin pimeä maakuoppa. Sieltä pupu viilettää ulos ja pomppii kevyesti mäkien ja laaksojen poikki." Siksi se on Bethunen mielestä erinomainen ylösnousemuksen vertauskuva lapsille.
Koska jänis on runsaasti lisääntyvä eläin, se on ollut monien kansojen keskuudessa kevään ja hedelmällisyyden vertauskuvana. Kristinuskossa jänis on ollut perinteisesti myös intohimon vertauskuva, joka on kuvattu katolisessa taiteessa Marian jalkojen juureen alistettuna. Toisaalta jänis on symbolisoinut uudistumista ja intuitiota sekä valoa pimeydessä. Avuttomuudessaan se on lisäksi vertauskuva ihmisestä, joka panee luottamuksensa Jumalaan.
Miksi kananmunia kieritetään maassa Valkoisen talon edessä?
Väritettyjä pääsiäismunia Krotiassa (museo)
Kirkollisesti vakiintunut asema on toisella ikivanhalla kevään vertauskuvalla - munalla. Jo muinaisina aikoina kerättiin keväisin villilintujen munia pesistä, ja ne olivat tarpeellinen ravinnonlisä ankaran talven jälkeen. Ne olivat myös eloonjäämisen ja uudistumisen vertauskuva.
Persialaiset antoivat toisilleen kullanvärisiä ja kirkkaanpunaisia munia. Ne kertoivat siitä, kuinka auringon valo ja lämpö voittavat pimeyden ja kylmyyden. Kiinassa annettiin punaiseksi värjättyjä munia lapsen syntymän kunniaksi. Jo varhain tuli munasta myös kristillinen symboli, toivon ja ylösnousemuksen ja nimenomaan kalliohaudan vertauskuva.
Pääsiäismuna voi symbolisoida sitä kiveä, jonka enkeli vieritti Jeesuksen haudan suulta pääsiäisaamuna. Tätä kuvaa angloamerikkalaisessa kulttuurissa suosittu lastenleikki, jossa kovaksi keitettyjä munia vieritetään mäkeä alas tai nurmikolla. Sitä on myös pääsiäismunan vierittäminen Amerikan presidentin virka-asunnon Valkoisen talon pihalla joka pääsiäisenä.
Koristeena käytetyistä munista kuuluisimmiksi ovat tulleet Fabergen suvun kultaseppien valmistamat helmin ja jalokivin koristetut pääsiäismunat, joita oli tsaarien kokoelmissa. Fabergella työskenteli myös joukko suomalaisia taiteilijoita. Pääsiäismunien koristelusta on kehittynyt eräs kansantaiteen muoto esimerkiksi Ukrainassa. Myös Suomen ortodoksien pääsiäismunat ovat enemmän taidetta kuin pelkkiä koriste-esineitä.
Kreikassa kananmunat värjätään kiirastorstaina kirkkaanpunaisiksi Kristuksen veren vertauskuvaksi. Tällainen kananmuna voidaan asettaa pääsiäisleivän keskelle koristeeksi. Koska luonto herää eloon pääsiäisenä lämpimissä maissa, sitä kuvaamaan voidaan munat värjätä vihreiksi. Vanhassa kristillisessä symboliikassa vihreä väri kuvaa myös sitä, kuinka katuvat otetaan kiirastorstaina jälleen seurakunnan yhteyteen "tuoreina vihreinä oksina".
Palmunoksat ja virpomisvitsat
Etelän lämpimässä ja rehevässä pääsiäisessä palmunlehdet julistavat voittoa kuolemasta. Samaa ylösnousemuksen iloa edustavat kotoiset virpomisvitsat ja pajunoksat.
Pääsiäispuu
Kuvassani olen käyttänyt käytetty japanilaiseen tyyliin yksinkertaista hedelmäpuun oksaa ja aidon ruskehtavia munankuoria, joihin on piirretty tussilla pääsiäissymbloleja.
Vuonna 1950 amerikkalainen Katherine Millhouse julkaisi lastenkirjan "Egg Tree". Hän kertoo siinä, kuinka Pennsylvanian saksalaiset alkoivat 1800-luvulla koristella paljaita oksia tai kokonaisia pieniä lehti- ja havupuita pääsiäismunilla. Millhousen kirjan innoittamana tämä tapa levisi Alaskaan asti.
Yksinkertainen pääsiäispuu syntyy kuivasta, mutta tukevasta oksasta, joka löytyy metsäpolulta. Voi myös taittaa oksan pihalla kasvavasta puusta. Siihen voi ripustaa puisia pääsiäismunia tai jopa muutaman marmorimunan ohuen rautalangan avulla. Kevyimpiä ovat kananmunan kuoret, joista sisus puhalletaan pois laittamalla molempiin päihin pieni reikä. Ripusta munankuoret langan ja tulitikun pätkän varaan. Jos käyttää raskaampia pääsiäismunia, täytyy laittaa maljakkoon kiviä vastapainoksi. Lastenhuoneeseen voi laittaa koivun tai pajun oksista pääsiäispuun, joka on iloa ja värejä tulvillaan.
Kukot ja kanat
Muutkin perinteiset pääsiäiskoristeet ovat kuin havainnollinen oppitunti kristinuskon perusasioista. Kanaemo poikasineen kertoo Jumalan äidillisen hoivaavasta rakkaudesta. Savikukot muistuttavat että vahvimmatkin ovat Pietarin lailla usein heikkoja ja pelokkaita. Kukko kertoo myös anteliaisuudesta, jakaahan se ruokansa kananojen ja kananpoikasten kanssa. Kukko on myös vertauksena Kristuksesta, joka karkottaa pahan ja pimeyden kuten kuten kukko karkottaa yön ja herättää meidät aamuun.
Pääsiäisen ajan kukat
Kukat tuovat mieleen Jeesuksen kotimaan kukkaloiston keväällä: erämaa puhkeaa eloon. Kukkamme tuovat myös viestejä kristillisestä perinteestä. Dante sanoi liljaa uskon kukaksi, ja se onkin ollut puhtauden, rauhan, viattomuuden ja kuninkuuden vertauskuva. Toisinaan narsissi on liljan tilalla Marian symbolina ja perii myös muut merkitykset siltä.
Punainen ruusu muistuttaa marttyyriudesta ja armeliaisuudesta ja sen valkoinen sisar viattomuudesta ja puhtaudesta. Ehkä jossakin perheessä pasha tehdään perhosen muotoiseksi, ja se kertoo elämästä, kuolemasta ja ylösnousemuksesta kuten perhosen eri vaiheet.
Keskeisin pääsiäisen symboli on karitsa. Voitonlippua kantava eläinlapsi tuo lapsenkin mieleen aavistuksen kristinuskon Jumalan mystiikasta, Jumalasta, joka on samalla kertaa heikko lapsi ja mahtava, pelottava kuningas, samalla kertaa kärsivä ja voittoisa. Näin pääsiäiskoristeet yhdistävät koko perhettä ja sukua ja ovat korostamassa pääsiäisen ihmettä ja iloa.
Pirkko Anna Amnell copyright
(Julkaistu aikaisemmin lehtiartikkelina: Mitä pupu tekee pääsiäisessä? - Kotimaa, no 35, 23.3.1989.)
Sain tämän kauniin liljan lajaksi sisareni pojalta. Keltainen väri symbolisoi iloa ja valon voittamiista pääsiäisenä.
Valkoinen lilja
Pääsiäislilja
Kanadassa asuessani totuin pitämään valkoista liljaa pääsiäiskukkana. Se oli korkea kukka, jota myytiin ruukuissa. Olettaisin, että se oli Bermudan lilja.
1880-luvulla oli filadelfialainen rouva Sargent käymässä Bermudan saarella ja ihastui Bermudan liljoiksi sanottujen kukkien tuoksuun ja kauneuteen. Koska hän harrasti puutarhanhoitoa, hän vei muutamia sipuleita mukanaan. Niistä kehitti filadelfialainen puutarhuri William K. Harris pääsiäisliljana tunnetun kukan.
Pääsiäislilja, jota Dante sanoi uskon kukaksi, on puhtauden, viattomuuden ja kuninkuuden symboli. Se sai tieteelliseksi nimekseen Lilium Harrisii, Harrisin lilja.
Perhonen on ylösnousemuksen symboli. Sen elämänvaiheet ovat kuin ihmisen elämä.
Pääsiäismunia (lisää kuviani)
Faberge eggs
Lue Tiina Pihan tekemä haastattelu [PDF]
https://www.turunseurakunnat.fi/files/attachments/kirkkojame/2010/03_10/kjame_0310_0809.pdf
Ilkka-lehdessä politiikan toimittaja Marja Tyynismaa viittaa kolumnissaan tähän artikkeliin. Lähetti Kaisa Ikola. (Klikkaa kuva suureksi)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
kanathan tykkää et valoisaa ja lämmintä
VastaaPoistaKanat sopivat oikein hyvin pääsiäiseen tuostakin syystä.
Poista